Johanneksen evankeliumissa on tärkein asia, monta kertaa.

…että jokaisella, joka Häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä. (Joh 3:15)

…ettei yksikään, joka Häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. (Joh 3:16)

Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä… (Joh 3:36)

Totisesti, totisesti Minä sanon teille: joka kuulee Minun sanani ja uskoo Häneen, joka on Minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä… (Joh 5:24)

Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo Häneen, on iankaikkinen elämä… (John 6:40)

Totisesti, totisesti Minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä. (Joh 6:47)

…Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. (Joh 6:51)

Joka syö Minun lihani ja juo Minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä… (Joh 6:54)

…joka tätä leipää syö, se elää iankaikkisesti.” (Joh 6:58)

Sillä en Minä itsestäni ole puhunut, vaan Isä, joka on Minut lähettänyt, on itse antanut Minulle käskyn, mitä Minun pitää sanoman ja Mitä puhuman. Ja Minä tiedän, että Hänen käskynsä on iankaikkinen elämä. Sentähden, Minkä minä puhun, sen Minä puhun niin, kuin Isä on Minulle sanonut.” (John 12:49-50) Raamattu 1938

Vaikka Jeesus vapauttaakin juopot ja narkomaanit, niin Hän tuli ennen kaikkea pelastamaan ihmiset iankaikkiseen elämään, jota ilman Kuninkaat ja Presidentit ovat säälittäviä, niin kuin jokainen muukin, jolla ei ole iankaikkista elämää. Mutta korkeassa asemassa olevien ihmisten on vaikeampi ottaa vastaan Jumalan armo, kun ajattelevat, mitä ihmiset ajattelevat.
Jeesus sanoi että on kamelin helpompi mennä neulansilmän läpi, kun rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan, mutta:

JUMALALLE ON KAIKKI MAHDOLLISTA

David Wilkerson ( 19.5.31 – 27.4.2011 ) julisti vaikuttavan sanoman, joka nyt on tekstitetty suomeksi Yhdessä hetkessä kaikki muuttuu/osa1 25min Yhdessä hetkessä kaikki muuttuu/osa2 20min

Olen muistaakseni kuullut jonkun toisenkin profetoivan vastaavaa, ellei sitten lainannut tätä.

“Uudet ehdot, vanha käytäntö
Syyttäjä totesi, että yhdistyksen ensimmäiset rahankeräysluvat sallivat kerättyjen varojen käyttämisen palkkoihin, hallinto-, matka- ja postituskuluihin. Vuonna 2007 lääninhallitus kuitenkin hylkäsi keräysvarojen käyttämisen yhdistyksen kuluihin ja velvoitti käyttämään ne pelkästään yleishyödyllisiin kuluihin. Lääninhallitus teki samanlaisen ratkaisun myös vuonna 2009.

Rukousystävät-yhdistystä pyöritettiin ja rahoja käytettiin kuitenkin syyttäjän mukaan edelleen samalla tavoin kuin ennenkin. “ näin MTV uutiset

Pirkko Jalovaara joka teki töitä hullun lailla ihmisten auttamiseksi, ajaen suomea ristiin rastiin tuhansia kilometrejä, rukoillen ja rukoillen ihmisten puolesta, saatettiin kierosti huonoon valoon ja jopa tuomittiin, nainen joka oli hyvän välikappaleena suomelle, estäen myös kurjuuden kuukausia, joihin tämä kansa joutuu, jos ei tee parannusta.

Perua pitäisi kaikki tuomiot ja korvaukset, ja kenelle korvaukset menee, valtiolle, niinkuin Peter Youngrenin jahdissa, ja minne uhraajien rahat menivät? valtioille?

Pitäisikö Jumalan palvelijoiden saada surkeinta palkkaa? Sitä vartenhan uhrataan että joku tekee hengellistä työtä, kun toiset ovat lähettäjiä.
Paavali ainakin kirjoitti että:

Vanhimpia, jotka seurakuntaa hyvin hoitavat, pidettäköön kahdenkertaisen kunnian ansainneina, varsinkin niitä, jotka sanassa ja opetuksessa työtä tekevät. Sillä Raamattu sanoo: “Älä sido puivan härän suuta”, ja: “Työmies on palkkansa ansainnut”. (1 Timothy 5:17-18)

Kunnialla ei elä, mutta kaksinkertainen palkka on hyvä näille jotka tekevät kaksinkertaisen työn.

Yleisesti jos seurakunta toimii yhdistyspohjalla, niin olisi parempi vaikka liittyä esim. Suomen Helluntaikirkkoon, jossa on parempi lain suoja, ja myös jäsenet katsotaan virallisesti kristityksi eikä ateistiksi, johon viranomaiset lykkää, jos vain pelkkään yhdistykseen kuuluu.

Heidän kasvojensa hahmo todistaa heitä vastaan; syntinsä he tuovat julki niinkuin sodomalaiset, he eivät niitä salaa. Voi heitä! Itsellensä he pahaa tekevät.
(Jesajan kirja 3:9)

Sadekuurot tyrehtyivät, kevätsade jäi tulematta, mutta sinulla oli porttonaisen otsa, et tahtonut hävetä.
(Jeremian kirja 3:3)

Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.
(Sananlaskujen kirja 14:34)

Sirkka Parkkinen: Jäänkö Taivaaseen – vai palaanko takaisin?

”Taivaassa havahduin, että tämänhän täytyy olla se oikea Paratiisi ja tiesin, että jos menen sinne, minullekin alkaa aivan uusi elämä! Siellä en tarvitsisi ikävöidä mitään maanpäällistä, eikä siellä ole murhetta, eikä itkua… Tunsin, miten Taivaallinen rakkaus aivan kuin imi puoleensa ja mikä rauha siellä olikaan!”, Sirkka Parkkinen kertoo hämmästyttävästä kokemuksestaan, jossa hänet – Jeesuksen seurassa – vietiin aivan Paratiisiin portille.

”Jo lapsesta asti sairastin vaikeaa rasitus- ja allergia-astmaa. Lapsena en tervettä päivää nähnyt ja saatoin saada niin vaikean astmakohtauksen, että olin tukehtumassa ja jo rukoilin, että ota Jumala minut pois, koska en enää jaksa hengittää… Tukehtumisen tunne oli kauhea ja piti vain selvitä siitä hengittämisestä… Lääkekaappi oli täynnä lääkkeitä ja lisäksi lääkärit suosittelivat siedätyshoitoja ja antoivat piikkejä. Lopulta totuin siihen, että olen erilainen lapsi kuin muut. – Mutta kun Jumala paransi astmani ja pystyin taas liikkumaan ja juoksemaan – se oli aivan ihmeellistä! – Niitä kohtauksia ei enää tullutkaan…

Olin vielä nuori, kun rakastuin naapurin poikaan, Anssiin. Häät olivat Voikkaan seuratalolla ja kun lapsemme syntyi, se oli hyvin vaikea synnytys. Luulin, että minut on aivan unohdettu synnytyspöydälle, mutta tarmokas kätilö tuli paikalle ja sai pienen poikamme ulos kohdusta. Pääsin sairaalasta, mutta kotona pala istukasta vielä irtosi ja alkoi aivan valtava verenvuoto! Ambulanssia kiirehdimme, että nyt on tultava nopeasti, koska kaikki paikat ovat täynnä verta… Sairaalan käytävällä verenvuoto jatkui ja tunsin yhtäkkiä, että nyt minusta lähti kaikki voimat. Tapahtui aivan käsittämätöntä, sillä silmänräpäyksessä seisoin mustassa pimeydessä. En uskaltanut ottaa askeltakaan, koska pelkäsin, että putoan alas johonkin tuntemattomaan… Äkkiä huomasin, että vasemmalle puolelleni ilmestyi hyvin kirkas valo ja se vierelläni oleva otti minua kädestä ja lähti viemään eteenpäin. Aloin kuulla uskomattoman kaunista, Taivaallista musiikkia ja ymmärsin, että Jeesus oli vasemmalla puolellani. Menimme valon läpi ja eteeni avautui valtavan iso, vihreä nurmikenttä. Kentän laidalla oli kuin penkki, jossa vanhempi, valkopuinen mies oli odottamassa. Ajattelin, että en tunne tuota miestä, mutta selvästikin hän tunsi minut…

Eteeni avautui myös leveä virta tai joki, ja kauempana näin ikään kuin kaarisillan. Siltaa pitkin lähestyi kaksi mieshenkilöä, joilla oli pitkät valkoiset vaatteet. Ne olivat enkeleitä, jotka kantoivat isoa kirjaa kädessään. Se oli Raamattu ja ne kävivät kaiken aikaa keskustelua siitä Sanasta! – Virran vasemmalla puolella tunnistin ikään kuin ”asuntoja” ja siellä näin paljon ihmisiä. Jokaisella oli valkoiset vaatteet päällään ja kun heitä katselin, tunsin itsekin sitä iloa, riemua ja terveyttä, mitä ihmisissä oli. Ajattelin, että tuon täytyy olla oikein Paratiisi ja tiesin, että jos menen sinne, siellä alkaa minullekin aivan uusi elämä. En tarvitsisi kaivata mitään maanpäällistä, eikä siellä ollut mitään murhetta, ei itkua… Tunsin, miten se taivaallinen rakkaus aivan kuin imi puoleensa ja mikä rauha siellä olikaan!

Olisin ollut niin valmis jäämään sinne, mutta silloin näytettiin elämää eteenpäin ja mitä tapahtuu, kun tulee tieto läheisilleni, että olen poissa heidän luotaan. Ratkaisevinta oli pienen lapseni kohtalo: Miehelläni ei olisi aikaa lapselle ja lapseni joutuisi isovanhemmille ja he väsyisivät ja mieleeni tuli sana heittolapsi. Vasta teini-iässä poikani saisi tietää, että äiti kuoli kun hän syntyi ja poikani alkaisi syyttää itseään äidin kuolemasta. Näin hänestä tulisi Jumala – kielteinen. Yllättäen Jeesus vierelläni sanoi, että valinta onkin minun ja silloin halusin palata lapseni luo… Lähtiessä kysyin, että pääsenkö varmasti takaisin näin ihanaan paikkaan, mutta samassa heräsin osaston sairaalan sängyssä… Pyysin hoitajilta ruokaa, mutta he arvelivat, etten vielä pysty syömään ja olinhan menossa leikkaukseen. Mutta sain suuhuni muutaman lusikallisen ja kun sitä söin, kaikki verentulo lakkasi. Se ruoka ei tietenkään verenvuotoa lopettanut, mutta sillä samalla hetkellä Jeesus teki minut terveeksi!

LÄHDE

Kiitetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala,
(2 Kirje korinttilaisille 1:3)

Reino Malinen: Nousin pyörätuolivuosien jälkeen kävelemään!

”Käsittämätön hetki: – Kävelin! Ja jalat taas kantoivat! Vieläkin, kun olen liikkeellä, ihmiset tunnistavat, kuka olen! He muistavat, miten pitkään vaimoni Taimi joutui kuljettamaan minua pyörätuolilla. Ja monet, monet ovat vakuuttaneet, että olen ollut heille uskon vahvistajana ja vahvana esimerkkinä parantumisesta: Kun olen parantunut pyörätuolista kävelemään, hekin uskovat, että parantumista voi tapahtua heidänkin kohdallaan”, Reino Malinen vakuuttaa juuri, kun on taas päivälenkiltään hikisenä palannut.”

Oman kodein rakentaminen ja metsästysharrastukseni piti fyysistä kuntoa yllä, sillä olin paljon liikkeellä ja vaelsin metsissä. Mutta kun selkäni loppui, se loppui… Selkäydinkanavassa oli välilevytyrä ja selkäydinkanava oli lopulta lähes tukossa. Kovien kipujen takia minut vietiin sairaalaan, ja samalla reissulla tehtiin myös leikkaus. Sen ensimmäisen leikkauksen jälkeen olin kaksi kuukautta työssä, mutta pian kipu alkoi uudelleen. Tuli taas uudet pullistumat ja pahat kivut – ja taas selkää leikattiin. Leikkauksen jälkeen yritin kovasti kuntoilla, mutta lenkillä jäin matkan varrelle ja sieltä minut vietiin taas sairaalaan. Näissä leikkauksissa oli omat riskinsä ja ongelmansa: Erään kerran puudutusaineet menivät vereen, mutta kaikkea yritettiin! Selkään tehtiin koejäykistykset ja aluksi se toimi, mutta olin jo saanut niin pahan hermostovaurion, että näin ajauduin pyörätuoliin. Selkääni leikattiin yhteensä viisi kertaa.

Selkävaivojeni ja sairauksien aikana avioliittoomme tuli jonkinlaista ylihuolehtimista: Kun Taimi meni edes kaupalle, hän järjesti aina tänne jonkun seuraksi ja vielä lähtiessään epäilikin: Pärjäätkö sinä? Ymmärsin, miten helposti pyörätuolilla liikkuva pelkää lähteä liikkeelle ja totta olikin: Jokainen retki missä olimme mukana, oli oma kysymyksensä ja vaati omat valmistelunsa. Liikkumiseni oli yhteensä seitsemän ja puoli vuotta pyörätuolin varassa…

Pysyvä ilo

Se rukousilta on jäänyt pysyvästi mieleeni: Kun istuin kirkossa pyörätuolissani, Pirkko huomasi minut, tuli rukoilemaan ja aloin siinä kertoa Pirkolle vaivoistani: Hänkin ihmetteli, miten jalka oli vääntynyt lähes lattiaa kohden – ”Onpa pahaksi päässyt”, Pirkko ihmetteli. Seuraavana aamuna, kun heräsin, jalka oli täysin suora ja normaalissa asennossa. Sen ”uuden” jalan ja sen uuden selän kanssa lähdin kävelemään ja siitä asti olen liikkeellä ollut! Ja aivan uutena miehenä myös muuta parantumista tapahtui samalla rukouksella: Epilepsia on kokonaan pysynyt poissa, eikä yhtään kohtausta ole sen jälkeen tullut! Olen todellakin aivan uusi mies ja sitä toivoa – miten haluankaan herättää toivoa jokaisessa sairaassa!

Käveleminen, liikkuminen ja parantuminen antoivat niin valtavan uskon rukouksen voimaan ja parantumiseni on ollut monille se uskon seimen, joka on heidän kohdallaan puhjennut kasvuun.

Lähde

Kiitetty olkoon Herra Jeesus Kristus

Kun on tullut videoita joissa näkyy Jumalan kirkkaus, joista toiset ovat sitä mieltä että ne on vain kameran säädöistä johtuvia heijastumia. Kun taas toiset uskovat että videolla tai valokuvissa näkyvä kirkkaus on yliluonnollista kirkkauden näkymistä.

Niin laitoin facebookkiin alla olevan kirjoituksen, sillä tosiasia on että Jumalan kirkkaus on ilmestynyt kokouksissa parantaen monia sairaita, onko kirkkaus näkyvää vai näkymätöntä, niin sillä ei ole suurempaa merkitystä, vaan sillä mitä seuraamuksia on tapahtunut, ja tässä voi käydä monelle niin että heittävät lapsen pesuveden mukana, sillä tämä Jumalan kirkkaus ilmestyi Helsingin kulttuuritalolla ainakin näkymättömällä tavalla , avaen sokean silmä ja kuuron korvan, sekä parantaen niitä jotka olivat vain istumassa kokouksessa. Enemmänkin sairaita olisi parantunut, jos eivät ennakkoasenteet olisi pidättänyt ihmisiä kokouksesta, sillä tilaa olisi vielä ollut. Mutta näinhän se suomessa on ennenkin ollut, tehokkaat hyttysten siivilöitsijät puhuvat pahaa Herran kokouksista, vaikuttaen sen että jotkut jäävät tulematta. Takerrutaan johonkin toisarvoiseen näkemättä Herran toimintaa, (sillä Hän toimii vajavaisten ihmisten kautta)

“NÄKYMÄTÖN KIRKKAUS ? (facebook kirjoitus)
Sillä Jumala, joka sanoi: “Loistakoon valkeus pimeydestä”, on se, joka loisti sydämiimme, että Jumalan kirkkauden tunteminen, sen kirkkauden, joka loistaa Kristuksen kasvoissa, levittäisi valoansa. Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä.
(2 Kirje korinttilaisille 4:6-7)
“suunnattoman suuri voima” näkymätön kirkkaus, Pyhän Hengen voima, josta kumpuaa Jumalan läsnäolon ihmeelliset teot.
Näitä puhuin jo vuonna 1985 josta 1 minuutin videoleike todistaa.
(alkaen kohdasta 1:27)”

PROFEETTA DR. OWUOR SUOMESSA 16.-18.6.2017 / KOKOUSTALTIOINNIT