Ystävyyttä on monenlaista, mutta “ystäväsi, joka on sinulle kuin oma sielusi” on harvinainen, ja minulle se oli paras ystäväni 25.7.2015 kirkkauteen siirtynyt Jussi Pertti Juhani Venäläinen, jonka kassa saimme tehdä ihmeellisiä matkoja Neuvostoliitossa, ennen kuin siitä tuli Venäjä ja opimme luottamaan toisiimme..
Kun Jussi tuli meille niin hän toi aina hyvän ilmapiirin ja erikoista hänessä oli se kun hän ei puhunut kenestäkään pahaa, ei vaikka hänelle olisi tehty vääryyttä ja hän ei pitänyt sellaisesta lauseesta kuin “ois pitänyt” se olikin ainoa mistä hän minua nuhteli.
Viimeisellä elämänsä viikolla sanoin hänelle “että tiedät ettei minulla ole ketään samanmielistä, älä luovuta” mutta Jumala rakasti niin paljon Jussia että Hän otti hänet kirkkauteen riemuitsemaan.
Tänään aamulla kun olin rukouksessa ja ajattelin miksi Jussi oli niin positiivinen sanoissaan levittäen aina uskoa ymmärrystä ja rohkaisua, niin sain vastauksen Herralta:
Että Jussi oli laittanut tämän sanan sydämeensä:
Jussilta jäi seitsemän jo täysi-ikäistä lasta ja olin kiitollinen kun he välittivät minulle viestin mitä Jussi oli edellisenä iltana ennen poismenoaan sanonut tytärilleen.
Olen kiitollinen että sain jutella Jussin kanssa kahtena viimeisenä iltana, vaikka en tiennyt että Herra ottaa hänet tykönsä.
Jussi oli todellinen Hengen mies ja paljon puuttuu elämästäni kun hän meni pois.
Kiitos Jumalalle Jussista!