Hän oli aivokuollut 11 mahtavaa tuntia. Hänet pelastettiin helvetistä ja näytettiin hänen elämän kirja taivaassa. Jim oli häpeissään, mutta Jeesus hymyili ja lähetti hänet takaisin.
Myös hän parani vaikeasta ja hyvin kivuliaasta Guillain-Barré GBO GBS polyradikuliitti monihermojuuritulehduksesta hetkessä
Katso tästä

Tässä on englanninkielinen linkki josta voit lukea paljon taivaasta.
Mutta voi kyllä google kääntäjälläkin kääntää suomeksi, se näkyy sivun vasemmassa yläreunassa.
suomi
Palvelun tarjoaa Google Kääntäjä

THIS BOOK IS DEDICATED TO A MAN SENT FROM GOD WHOSE NAME IS JOHN AND TO MY DEDICATED FAMILY
C O N T E N T S
PART ONE: Testimony of Oden Hetrick
Chapter 1 — Angels from Heaven
Chapter 2 — My First Visit to Heaven
Chapter 3 — The Three Divisions of Heaven
Chapter 4 — The Outer Suburbs of Heaven
Chapter 5 — Learning a Spiritual Principle
Chapter 6 — A Beautiful Secret
Chapter 7 — Companionship in Heaven
Chapter 8 — Questions Answered
Chapter 9 — Through the Gates
Chapter 10 — Into the City
Chapter 11 — Garments of Heaven
Chapter 12 — The City Mansion
Chapter 13 — The Temple of Heaven
Chapter 14 — The Temple Wall
Chapter 15 — The Children’s Nursery Class
Chapter 16 — A Class for Covenant Companions
Chapter 17 — Seven Spiritual Intimacies
Chapter 18 — The Chamber Mansion
Chapter 19 — The Throne of God and of The Lamb
Chapter 20 — The Face of God
Chapter 21 — Bright Clouds

Erään miehen kertomus

Tässä osa suomennettuna:

“Jeesus kysyi minulta haluaisinko jäädä vai palata,
halusin jäädä ensin, mutta ajattelin vaimoni ja anoppini,
jotka ovat minusta riippuvaisia, he asuvat Perussa ja
maksan kaikki heidän laskunsa.
Ilman minua he voisivat joutua kodittomaksi.
Sitten ajattelin lapsiani . kahta poikaa ja kahta tytärtä,
he olisivat järkyttyneitä jos kuolisin, joten päätin
että haluan palata.
Sillä hetkellä minulla oli pelko mielessäni, ajattelin
itsekseni mitä tapahtuisi, jos palaan ja kuolisin,
voisinko tulla takaisin taivaaseen vai menisinko vain
toiseen suuntaan, tällä hetkellä Jeesus sanoi minulle
hymyillen, älä huoli tulet takaisin tänne kun työsi on valmis.
Olen vain kertonut perheelleni ja raamatuntutkiskeluryhmälleni
ja muutamalle ystävälleni kokemuksestani.”

Nainen jolle oli tehty 2 aborttia, sai nähdä lapset.

Uunituore 18.03.2022 Holy Spirit Gave Me an Aerial Tour of Heaven!

Aiemmin, rakennusainetta taivaaseen.Tour of My Mansion in Heaven! Donna Rigney

Sirkka Parkkisen taivaskokemus

Huomasin että yli 10 vuotta sitten oli laittanut blogiin osan Kalevi Helimäen näystä.
Mutta nyt sen voi kuunnella youtuben kautta kokonaan täältä

Myös tässä myöhempi haastattelu nauhoitus. Kalevi Helimäki Petri Mäkilän haastateltavana.

27.9.2023 Lisäsin tähän youtube videolinkin jossa voit itse kuulla ja nähdä Lassen tosi kokemuksen

LUE JA TULE KOSKETETUKSI.
Vuonna 1975 menin Kotkaan nuorisopastoriksi. Siellä tutustuin Suvilaakson perheeseen. Veljiä oli kolme: Veikko, Pertti ja Lasse. Koko perhe kuului seurakuntaan jota palvelin. Olen tavannut Lassea muutaman kerran näiden vuosikymmenten aikana Kotkasta lähdettyäni ja oppinut tuntemaan hänet vakaana kristittynä.

Marraskuussa 2009 Kouvolassa, jossa olimme pitämässä Pastorit Areenalla –konserttia, Lasse tuli pitkästä aikaa tapaamaan minua. Hän oli konsertin aikana kokenut voimakkaasti haluavansa jakaa kanssani katkelman omasta ja vaimonsa Vuokon elämästä. Myöhemmin hän lähetti minulle saman kertomuksen sähköpostilla: ”Tulet tarvitsemaan sitä jossakin tilanteessa, jonkun henkilön kohdalla. Saat vapaasti käyttää, miten koet”, Lasse kirjoitti.

Luimme Lassen kertomusta työtoverien kanssa liikuttuneina ja samalla rohkaistuneina. Surumielinen ja koskettava kertomus sisältää väkevän ja lohdullisen välähdyksen taivaan todellisuudesta. Koti, jonne kaikki olemme matkalla on todellinen.

Hannu Grönroos

Näin Lasse kirjoittaa:
————————————-
Asuttiin Vaasassa, ja saatiin ostettua oma rintamamiestalo v, 93. Elokuun alussa muutimme siihen asumaan ja olimme todella onnellisia. Monen vuoden unelma toteutui. Kävelimme pihapiirissä ja teimme seuraavaa kevättä ajatellen piha ja puutarhasuunnitelmia. Onnellinen talon omistajapariskunta, (Lasse 35v. Vuokko 36v) katseli omaa tupaa, kolmen pienen lapsensa kanssa. (Sonja 11v. Saara 9v, ja Mikael 3v)

Vain muutama viikko tuosta hetkestä vaimoni sai kuulla sairastavansa parantumatonta syöpää. Syöpä oli levinnyt jo niin laajalle alueelle, ettei ollut lääketieteellistä parannuskeinoa.

Kevät saapui, kävelin pihalla ja muistelin syksyllä tehdyt suunnitelmat. Katseeni huomasi makuuhuoneen ikkunassa vaimoni piirteet, joka letkuihin sidottuna katseli myös pihapiiriä. Sanattomina vaan huomasimme. Suunnitelmat eivät toteutuneetkaan.

Aika riensi nopeasti heinäkuuhun ja vaimoni joutui sairaalaan. Samana iltana sairaalasta soitettiin: ”Tule tänne, nyt elämän liekki alkaa sammumaan.”

Kun saavuin vaimoni vuoteen vierelle, näin hätääntyneitä hoitajia ja lääkärin, joka oli tullut tutuksi prosessin aikana. Vaimoni kuiskasi, jos voisin siunata hänet matkalle. (Vaimoni elimistöstä oli syöpäkasvain rikkonut valtimon, jota ei saatu korjatuksi, ja hän tiesi, että hän saa siirtyä ajan rajan tuolle puolelle tulevana yönä.) Siinä hoitajien ja lääkärin läsnäollessa sain siunata vaimoni iäisyysmatkaa varten, matkaa, jolle hän valmistautui.

Lääkäri vei minut huoneen ulkopuolelle ja kertoi: ”Olen näiden kuukausien aikana huomannut teissä valtavan rauhan. Se on tehnyt minuun niin suuren vaikutuksen, että ne asiat, mitkä vielä vuosi sitten olivat elämässäni tärkeitä, ovat menettäneet merkityksensä. Olen joutunut laittamaan asiani kuntoon ja olen nyt teidän kanssanne samalla tiellä.” Hän samalla kertoi, että muutama tunti ja kaikki on ohi.

Jäin valvomaan vaimoni sängyn viereen ja yöllä kahden aikaan huomasin, että nyt hengitys loppuu. Elintoimintoja valvova kone kävi piippaamaan, ja sain sammuttaa sen hoitajien luvalla. Hoitajat poistuivat paikalta naapurihuoneeseen, jossa oli toinen vastaava tapaus.

Sisimmässäni huusin Jumalan puoleen. Eihän tässä näin pitänyt käydä. Näytä voimasi. Lasaruksellekin huusit tule ulos ja Lasarus tuli. Enhän mä pärjää millään yksin isänä ja äitinä. Poika on vasta 4- vuotias ja tytöt ovat murrosiän kynnyksellä. Rukoilin ja itkin Jumalan edessä. AUTA.

Noin puolen tunnin päästä hoitajat palasivat, pesivät vaimoni elottoman ruumiin ja vaihtoivat hänelle puhtaat vaatteet päälle. Sovittiin, että hän saa jäädä siihen huoneeseen, että voin käydä lasten kanssa heti aamulla hyvästelemässä hänet. Täytettiin vielä joitakin papereita, ja lähdimme poistumaan huoneesta.

Kun tartuin potilashuoneen ovenkahvaan, vaimoni sängystä kuului sanat: ”Lasse tule tänne. Sä olet hoitanut mua, kantanut saunalle ja pessyt, lääkinnyt ja valvonut vuoteeni vierellä. Käy tuohon viereiseen sänkyyn lepäämään.” Hoitajat katsoivat pelästyneinä toisiinsa. Oma sydämeni pomppi kummallisesti. Voiko tämä olla totta?

Kun astuin vaimoni vierelle takaisin, hän katsoi suoraan silmiini ja sanoi: ”Kävin jo katsomassa paikkaa, johon kohta pääsen. Tulin vielä sanomaan sinulle, että kerro jokaiselle ihmiselle, joita tapaat. Elämä ei lopu siihen kun täältä lähdemme. Elämä jatkuu ajan rajan tuolla puolella. Kävin sen jo katsomassa sitä paikkaa.” Hän antoi evästystä vietäväksi lapsille, kun heidät tapaan.

Keskustelimme asiasta vielä jonkin aikaa, kunnes neljän jälkeen aamuyöstä elämä pakeni. Tuntui todella raskaalta vastaanottaa vaimo takaisin ja taas luovuttaa. Huusin Jumalan puoleen, purin tuskaani Hänelle. Odotin kauemmin kuin edellisellä kerralla, ennen kuin kutsuin hoitajat paikalle.

He saapuivat ja sanoivat: “Emme ymmärrä, mitä äsken tapahtui, mutta nyt aivan varmasti kaikki on lopullisesti ohi.” He lähtivät hakemaan pesuvälineitä uudelleen. Pesivät ja pukivat vaimoni, kuten aikaisemminkin. Täytettiin uusia papereita ja sovimme taas, että ruumis saa jäädä paikoilleen, ja tulemme sanomaan lasten kanssa hyvästi aamulla.

Avasimme jälleen oven, ja vielä kerran vaimoni sängystä kuului sanat: ”Lasse tule tänne.” Hoitajat olivat entistäkin hätääntyneempiä. Astuin vaimoni luokse, otin häntä kädestä kiinni, ja hän kuiskasi hiljaa: ”Sain vielä luvan tulla sanomaan sinulle. Sitten kun on sinun aikasi lähteä, saan tulla sua vastaan.”

Hoitajat jäivät vaimoni vuoteen viereen, kun menin hoitajien toimistosta soittamaan kotiini Usko Katolle. Tiesin, että, vaimoni veli Usko Katto oli tullut yön aikana kotiimme Vaasaan. Usko työskenteli vielä silloin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa erikoishoitajana. (Nykyisin Tampereen Helluntaiseurakunnan johtava pastori).

Sanoin Uskolle: ”Nyt en jaksa enää. Olen luovuttanut Vuokon kaksi kertaa kuolemalle ja ottanut hänet kaksi kertaa takaisin. Tule tänne avukseni.”

Usko saapui luokseni. Hän neuvotteli hoitajien kanssa hoitotoimenpiteistä, sillä vaimollani oli kovat tuskat. Vielä voimien kadotessakin, huomasin, että vaimoni nosti käsiä ylös. Katseellaan seurasi jotakin katonrajassa, ja hän yritti soperrella vielä jotakin. Laitoin korvani aivan hänen huulilleen ja kuuntelin, mitä hänellä on asiaa: ”Jeesus, Jeesus,” kuului hiljaa hänen huuliltaan, ja samalla hän painoi päänsä tutun uskovaisen hoitajan syliin, ja lähti matkalle, joka meillä on vielä edessäpäin.

Tyttäreni kävi taivaassa! Arto Lehkamo

Tyttäreni kävi taivaassa!
14.7.2012 (päivitetty 13.7.2016)
Vaimoni lukee paljon hengellistä kirjallisuutta ja etenkin kirja Heaven is for Real * on innostanuthäntä kovin. Siinä 4-vuotias poika kävi taivaassa. Kirjan voi ostaa netistä ko. hakusanalla. Siinä oli myös pieni maininta eräästä vanhemmasta tytöstä, joka on käynyt monta kertaa taivaassa ja hän on piirtänyt hyvin tarkan kuvan Jeesuksen ulkonäöstä. Kerran vaimoni rukoili, että jospa meidän pikku tyttäremme (3v10kk) pääsisi käymään taivaassa. Tyttäremme kuuli rukouksen ja aamulla herättyään sanoi pettyneenä: “Emmä missään käynyt.”

Aikaa kului useita viikkoja ja me kaikki unohdimme koko asian. Mutta Jumala ei unohtanut! Eräänä yönä se sitten tapahtui. Aamulla tyttäreni heräsi ja kertoi kuinka hän oli käynyt taivaassa ja tapasi siellä vaarin, Jeesuksen ja Jumalan. Lisäksi hän sai ratsastaa hevosella ja syödä Jeesuksen kanssa jäätelöä. Taivaassa on sellaisiä värejä, joita ei löydy maan päältä ja paljon kukkia. Kukkaloisto on kuulemma hämmästyttävä ja kuten sanottu; läheskään kaikkia värejä ei ole maan päällä. Kukat ovat ensimmäinen asia mihin taivaassa kiinnittää huomion.

Kysyimme mille Jeesus näytti ja näytimme useita kuvia, mutta mikään ei ollut oikea. Sitten näytimme tämän useasti taivaassa käyneen tytön piirtämän kuvan ja heti tyttäreni tunnisti:“Tuon näköinen Jeesus on!”

Olimme menossa tuona päivänä Helsinkiin ja muiden asioiden lisäksi minun piti myydä kultaa. Automatkalla sanoin tyttärelleni leikilläni: “no…olikos taivaassa tällaisia?” Näytin 92% kultapitoisuuden 1 unssin Krugerrand kolikkoa. ( tiedoksi, että tunnen kullan aika hyvin ). Tyttäreni sanoi, “kyllä siellä oli, mutta se oli puhdasta kultaa.” Voin vannoa, ettei kukaan muu meidän perheessä tiedä mikä on puhdasta kultaa ja mikä ei. Ei etenkään alle 4-vuotias lapsi!

Äitini luona Katajanokalla näytin kuvia 6 vuotta sitten kuolleesta isästäni, joka otti Jeesuksen kuolinvuoteellaan vastaan. Sain johdattaa hänet taivastielle vain 5 tuntia ennenkuin hän nukkui pois. ( saarnaan tästä aina silloin tällöin eri seurakunnissa, eikä kuulijakunnassa ole kenelläkään silmät kuivina sen saarnan jälkeen! ) Mutta vaikka näytimme nuoruudenkuvia ja vanhuudenkuvia, tyttäreni ei tunnistanut häntä. Ajoimme kotiin (minä olin aika pettynyt) ja vaimoni taas otti yhden kirjan iltalukemisekseen ja se oli hänen vaarinsa (tyttäreni isovaarin) kirjoittama. Tyttäreni huomasi kannessa vaarin kuvan ja sanoi: “Tuossahan vaari onkin!” Eli kyseessä oli hänen isovaarinsa, joka on ollut kuolleena suunilleen yhtä kauan kuin me olemme olleet naimisissa. Tämä vaari muuten vihki meidät Puotilan kappelissa keväällä 1992 ja kuoli saman vuoden syksynä.

“Taivaassa kaikilla on siivet ja ne vauvat jotka lähetetään sieltä maan päälle ovat sellaisen kuplan tai munan sisällä ja sieltä alhaalta ne sitten tulevat pää edellä ulos kun heidät lähetetään syntymään. Näin myös Alexandran pikkusiskon siellä ja se käveli sillälailla hassusti (tyttäreni näytti miten) vaikka se oli vielä tosi pikkunen.” Alexanrda on tyttäremme pikkusisko, joka eilen täytti vuoden eikä vielä kävele, mutta tämä tyttölapsi, jonka tyttäreni näki taivaassa oli helmikuussa keskenmenossa kuollut lapsemme – siis Alexandraa pienempi, mutta jo kävelee!

“Tapasin taivaassa pikkusiskoni ja myös kaksi serkkuani, ne oli poikia, minua vähän vanhempia….”(keskenmenoja on ollut muillakin, mutten halua tässä puhua toisten asioista!) Me emme ole sanaakaan puhuneet keskenmenosta tyttärellemme, joten miten hän voi nähdä Alexandran pikkusiskon taivaassa!!?? Tai serkkunsa – taatusti emme tämmöisiä asioita juttele kotona!!!

“Mun mielivärini on pinkki ja Jeesus antoi minun ratsastaa myös pinkillä hevosella hurjaa vauhtia, mutta mä en pudonnut. Näin Jumalankin, Hän istui auringossa. Hän kutitti minun jalkapohjiani ja silitti minun päätäni. Ai niin….Jeesuksella on muuten käsissä ja jaloissa jotain outoa.” Kysyimme, missä kohtaa ja tyttäremme näytti käsissä ja jalkapöydässä sekä jalkapohjassa paikan, josta naulat on lyöty läpi.Jeesuksella on pukuna valkoinen vaate ja Hänellä on myös vyö.

“Sitten Jeesus vei minut taloon joka on valmistettu meille taivaassa ja odottaa meitä. Se on valkoinen ja iso ja meille kaikille on omat huoneet.” “Mutta se pikkuinen nukkuu Assun (Alexandran) kanssa samassa huoneessa.”

“Jeesus sanoi, että hän hakee minut vielä uudestaan taivaaseen. ( Tätä emme tietenkään uskoneet, mutta n. viikon päästä tyttäreni pääsi sinne uudestaan ). Tällä toisella kerralla Jeesus sanoi, että seuraavan kerran te tulette sitten koko perhe tänne ja olette täälllä yön yli ja sitten menemme yhdessä takaisin maan päälle. Tällä toisella kertaa Jeesus kantoi tyttäreni myös jollekin vuorelle ja näytti sen huipun. Tällä toisella kertaa tyttäreni tapasi miehen, jonka nimi oli Unto ja joka oli “ihan iskän näköinen…..” (JESS!)

Tyttäreni kertoi monia sellaisia asioita mitä tähän en halua julkisesti laittaa esille vaikka mieleni kyllä tekisi! Yksi pikku detalji oli se, kuinka hän piteli taivaassa pienen pientä kissanpoikasta sylissään ja yllättäen vanhin lapsemme ( 15v.) otti viikko sitten salaa kissanpoikasen meille ja kuinka ollakaan: täysin samanlainen kuin mitä tyttäremme oli aiemmin taivaassa pidellyt!

“Minä pystyin lentämään niillä siivillä mitkä minun selässäni olivat ja sitten minä nukahdin Jeesuksen syliin ja Jeesus laski minut hyvin, hyvin varovasti äidin viereen sängylle nukkumaan ja otti minun siipeni pois.”

“Taivaassa oli paljon ihmisiä, mutta en minä tuntenut niitä. Mutta vaarin (isovaarin) kanssa minä juttelin tosi pitkään ja se kyseli kaikennäköistä, mm. “Asutteko te nyt siellä Kokemäellä?”

Haluan tähän yhteyteen mainita, ettemme ole tentanneet tai tiukanneet tyttäreltämme yhtään mitään. Annamme hänen itse kertoa tai olla kertomatta. Me emme missään nimessä ole painostaneet häntä emmekä sitä tule tekemään. Hän on lapsi ja hän saa itse kertoa tai olla kertomatta lapsen sanoin asioita, kuten: “Taivaassa on myös leijonia ja tiikereitä, mutta ne on kilttejä eikä satuta ketään.”

Haluan myös sanoa sen, että jos tämä ei kolahda sinun teologiaasi, niin en voi mitään. Olen kirjoittanut asiat niinkuin alle 4-vuotias tyttäreni on kertonut.

Lisäksi sanon: Vaimoni on nyt parantunut, mutten koskaan enää halua takaisn tuota aikaa mitä viime talvi ja kevät piti sisällään.

• Googlaa Heaven is for real ja kuvahaku niin saat esiin kuvan Jeesuksen ulkonäöstä niiden ihmisten mukaan, jotka taivaassa ovat käyneet.