Mikään lääke ei voi tuoda todellista rauhaa, vaikka ne kyllä voivat auttaa.
Mutta todellinen mielen-ja ennenkaikkea sydämen rauha tulee ainoastaan Jumalalta:

Rauhan minä jätän teille: Minun rauhani – sen Minä annan teille. En Minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö. (Johanneksen evankeliumi 14:27)

kiittäen Isää, joka on tehnyt teidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valkeudessa,

Häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan.

Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen,

ja Hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa.

Sillä Hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu Hänen kauttansa ja Häneen,

ja Hän on ennen kaikkia, ja Hänessä pysyy kaikki voimassa.

Ja Hän on ruumiin, se on: seurakunnan, pää; Hän, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että Hän olisi kaikessa ensimmäinen.

Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys Hänessä asuisi

ja että Hän, tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, Hänen kauttaan sovittaisi itsensä kanssa kaikki, Hänen kauttaan kaikki sekä maan päällä että taivaissa. (Kirje kolossalaisille 1:12-20)

Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, (Kirje roomalaisille 5:1)

Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! (1 Kirje korinttilaisille 1:3)

Jumalan läheisyys perustuu Jeesuksen Kristuksen vereen, jos ihminen uskoo ja katsoo Golgatalle, niin hän voi tietämällä tietää olevansa lähellä Jumalaa ja Jumala tietää sen että me tiedämme Hänen tietävän sen että tiedämme Golgatan olevan ainoa paikka missä me voimme ilman epäilystä tai häpeää, katsoa Jumalan puoleen.

että te siihen aikaan olitte ilman Kristusta, olitte vailla Israelin kansalaisoikeutta ja vieraat lupauksen liitoille, ilman toivoa ja ilman Jumalaa maailmassa; mutta nyt, kun olette Kristuksessa Jeesuksessa, olette te, jotka ennen olitte kaukana, päässeet lähelle Kristuksen veressä. Sillä Hän on meidän rauhamme, Hän, joka teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden,
(Kirje efesolaisille 2:12-14)

Sillä Kristus ei mennyt käsillä tehtyyn kaikkeinpyhimpään, joka vain on sen oikean kuva, vaan itse taivaaseen, nyt ilmestyäkseen Jumalan kasvojen eteen meidän hyväksemme.
(Kirje heprealaisille 9:24)

Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään, (Kirje heprealaisille 10:19)

Mutta pois se minusta, että minä muusta kerskaisin kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä, jonka kautta maailma on ristiinnaulittu minulle, ja minä maailmalle! (Kirje galatalaisille 6:14)

Ja Hän sanoi heille: “Niin on kirjoitettu, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista, ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava Hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.
(Luukkaan evankeliumi 24:46-47)

Minä sanon teille: samoin on ilo taivaassa suurempi yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen, kuin yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät parannusta tarvitse. (Luukkaan evankeliumi 15:7)

Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: “Luuletteko, että nämä galilealaiset olivat syntisemmät kuin kaikki muut galilealaiset, koska he saivat kärsiä tämän? Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte.
(Luukkaan evankeliumi 13:2-3)

Niin Pietari sanoi heille: “Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. (Apostolien teot 2:38)

vaan saarnasin ensin sekä Damaskon että Jerusalemin asukkaille, ja sitten koko Juudean maalle ja pakanoille parannusta ja kääntymystä Jumalan puoleen, ja että he tekisivät parannuksen soveliaita tekoja. (Apostolien teot 26:20)

Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä.”
(Johanneksen evankeliumi 3:36)

“mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle” siis – mutta joka ei tee parannusta.

Muistakaamme kuitenkin että:

Minä kirjoitan teille, lapsukaiset, sillä synnit ovat teille anteeksi annetut Hänen Nimensä tähden. (1 Johanneksen kirje 2:12)

Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.
(Matteuksen evankeliumi 7:7-8)

Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa sitä, mikä hyvää on, niille, jotka sitä Häneltä anovat! (Matteuksen evankeliumi 7:11)

Sentähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva. (Markuksen evankeliumi 11:24)

Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka Häntä yötä päivää avuksi huutavat, ja viivyttäisikö Hän heiltä apuansa?
(Luukkaan evankeliumi 18:7)

Jos te pysytte Minussa ja Minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa, mitä ikinä tahdotte, ja te saatte sen. (Johanneksen evankeliumi 15:7)

Tähän asti te ette ole anoneet mitään Minun nimessäni; anokaa, niin te saatte, että teidän ilonne olisi täydellinen. (Johanneksen evankeliumi 16:24)

Sinä päivänä te anotte Minun nimessäni; enkä Minä sano teille, että Minä olen rukoileva Isää teidän edestänne; sillä Isä itse rakastaa teitä, sentähden että te olette Minua rakastaneet ja uskoneet Minun lähteneen Jumalan tyköä.
(Johanneksen evankeliumi 16:26-27)

Gibeonissa Herra ilmestyi Salomolle yöllä unessa, ja Jumala sanoi: “Ano, mitä tahdot, että Minä sinulle antaisin*”. Salomo vastasi: “Sinä olet tehnyt suuren laupeuden palvelijallesi, minun isälleni Daavidille, koska hän vaelsi sinun edessäsi totuudessa ja vanhurskaudessa sekä vilpittömällä sydämellä sinua kohtaan. Ja sinä olet säilyttänyt hänelle tämän suuren laupeuden ja antanut hänelle pojan, joka istuu hänen valtaistuimellansa, niinkuin on laita tänä päivänä. Ja nyt, Herra, minun Jumalani, sinä olet tehnyt palvelijasi kuninkaaksi minun isäni Daavidin sijaan; mutta minä olen kuin pieni poikanen: en osaa lähteä enkä tulla. Ja palvelijasi on keskellä sinun kansaasi, jonka olet valinnut, niin monilukuista kansaa, että sitä ei voi laskea eikä lukea sen paljouden tähden. Anna sentähden palvelijallesi kuuliainen sydän tuomitakseni sinun kansaasi ja erottaakseni hyvän pahasta; sillä kuka voi muuten tätä sinun suurta kansaasi tuomita?” Herralle oli otollista, että Salomo tätä anoi. Ja Jumala sanoi hänelle: “Koska sinä anoit tätä etkä anonut itsellesi pitkää ikää, et rikkautta etkä vihamiestesi henkeä, vaan anoit itsellesi ymmärrystä kuullaksesi, mikä oikein on, niin katso, minä teen, niinkuin sanot: katso, Minä annan sinulle viisaan ja ymmärtäväisen sydämen, niin ettei sinun vertaistasi ole ollut ennen sinua eikä tule sinun jälkeesi. Ja lisäksi minä annan sinulle, mitä et anonutkaan: sekä rikkautta että kunniaa, niin ettei koko elinaikanasi ole kuningasten joukossa oleva sinun vertaistasi. Ja jos sinä vaellat minun teitäni, noudattaen minun säädöksiäni ja käskyjäni, niinkuin sinun isäsi Daavid vaelsi, niin minä suon sinulle pitkän iän.” Siihen Salomo heräsi; ja katso, se oli unta. Ja kun hän tuli Jerusalemiin, astui hän Herran liitonarkin eteen, uhrasi polttouhreja ja toimitti yhteysuhrin ja laittoi pidot kaikille palvelijoillensa.
(1 Kuningasten kirja 3:5-15)

Sinun apuasi minun sieluni ikävöitsee, Sinun Sanaasi minä panen toivoni.
Minun silmäni ikävöitsevät Sinun Sanaasi; minä kysyn: “Milloin lohdutat minua?”
Sillä minä olen kuin nahkaleili savussa, mutta Sinun käskyjäsi minä en unhota.
Kuinka harvat ovat palvelijasi päivät! Milloin Sinä tuomitset minun vainoojani?
Julkeat kaivavat minulle kuoppia, ne, jotka eivät elä Sinun lakisi mukaan.
Kaikki Sinun käskysi ovat todet; syyttä he minua vainoavat; auta minua.
He ovat minut miltei tuhonneet tässä maassa, mutta minä en ole hyljännyt Sinun asetuksiasi.
Virvoita minua armosi jälkeen, niin minä noudatan Sinun suusi todistuksia.
Iankaikkisesti pysyy Sinun sanasi, Herra, vahvana taivaissa.
Sinun uskollisuutesi kestää polvesta polveen, Sinä perustit maan, ja se pysyy.
Sinun järjestyksesi mukaan ne pysyvät vielä tänä päivänä, sillä ne kaikki ovat Sinun palvelijoitasi.
Ellei sinun lakisi olisi ollut minun iloni, olisin menehtynyt kurjuuteeni.
En minä ikinä unhota Sinun asetuksiasi, sillä niillä Sinä minua virvoitat.
Sinun omasi minä olen, pelasta minut, sillä Sinun asetuksiasi minä kysyn.
(Psalmien kirja 119:81-94)

Mutta te älkää antako kutsua itseänne rabbiksi, sillä yksi on teidän opettajanne, ja te olette kaikki veljiä. (kaikki tarkoittaa kaikki)
Ja isäksenne älkää kutsuko ketään maan päällä, sillä yksi on teidän Isänne, Hän, joka on taivaissa.
Älkääkä antako kutsua itseänne mestareiksi, sillä yksi on teidän mestarinne, Kristus.
Vaan joka teistä on suurin, se olkoon teidän palvelijanne.
Mutta joka itsensä ylentää, se alennetaan; ja joka itsensä alentaa, se ylennetään. (Matteuksen evankeliumi 23:8-12)

Tuntuu aivan uskomattomalta se että vaikka Jeesus vartavasten sanoi että “älkää kutsuko, älkää antako kutsua” niin kuitenkin sitä tekevät monet.
Se osoittaa selvästi sen etteivät he usko kaikkia kirjoituksia, vaan valikoivat mitä “uskovat” joko perinteen, opitun yleisen tavan tai mielipiteen mukaan.
Toisinsanoen asettavat jonkun muun Jumalan Sanan yläpuolelle.

Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toinen toiseltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee häneltä, joka yksin on Jumala? (Johanneksen evankeliumi 5:44)

Jos ei usko mitä Raamattu sanoi ihmiskoroituksesta, pukeutumisesta jne. niin mikä takaa sen että uskon sen että “JOKAINEN anova saa” ? Onko kirkon sana yläpuolella Jumalan Sanan?

Kirjoitin tämän vain toteamuksena, ei mikään oppi, vain toteamus.

Tekstiyhteys osoittaa vanhurskaan elämän olevan maan suola. Siksi Jumalan lapsi erottuu selkeästi muista, myös monesti ulkonaisestikin. (1.Tim 2:9 ) 1938

Matteuksen evankeliumi 5:10-13
(10) Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta.
(11) Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa.
(12) Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä.
(13) Te olette maan suola; mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi.

Myös Viisauden kirja Apokryfikirjassa valaisee asiaa. Luku 2

12. Mutta väijykäämme vanhurskasta, sillä hän on meille kiusallinen, hän asettuu meidän tekojamme vastaan ja soimaa meitä lainrikkomuksistamme ja muistuttaa meille rikoksistamme kuria vastaan.
13. Hän kehuu tuntevansa Jumalan ja kutsuu itseänsä Herran palvelijaksi.
14. Hän on tullut meille ajatustemme nuhteeksi, hän on meille vastenmielinen jo katsellakin,
15. koska hänen elämänsä on toisenlainen kuin muiden, ja hänen polkunsa ovat eriskummaiset.
16. Hän pitää meitä väärän rahan veroisina, ja meidän teitämme hän karttaa kuin saastaisuutta. Hän ylistää autuaaksi vanhurskasten loppua ja kerskaten sanoo Jumalaa isäksensä.
17. Katsokaamme, ovatko hänen sanansa todet, ja tutkistelkaamme, millainen hänen loppunsa on oleva.
18. Sillä jos vanhurskas on Jumalan poika, niin Jumala pitää hänestä huolen ja vapahtaa hänet vastustajien kädestä.
19. Koetelkaamme häntä häväistyksellä ja pahoinpitelyllä, että oppisimme tuntemaan hänen kärsivällisyytensä ja tutkisimme hänen pitkämielisyytensä.
20. Tuomitkaamme hänet häpeälliseen kuolemaan, hänellähän on varjelus, niinkuin hän itse sanoo.
21. Näin he ajattelevat, mutta he erehtyvät, sillä heidän pahuutensa on sokaissut heidät.
22. He eivät tunne Jumalan salaisuuksia, eivät toivo vanhurskauden palkkaa, eivätkä minäkään pidä nuhteettomien sielujen kunnialahjaa.
23. Sillä Jumala loi ihmisen katoamattomuuteen ja teki hänet oman olemuksensa kuvaksi.
24. Mutta perkeleen kateudesta tuli kuolema maailmaan, ja ne, jotka hänen omansa ovat, saavat sen kokea.

Älkää itse kostako, rakkaani, vaan antakaa sijaa Jumalan vihalle, sillä kirjoitettu on: “Minun on kosto, minä olen maksava, sanoo Herra”. (Room 12:19)

Otsikko tuntuu oudolta näin tekstiyhteydestään irroitettuna, mutta oikeastaan siinä kehoitetaan jättämään kaikki asiat Jumalalle eli uskomaan Jumalaa.

Katso, vanhurskas saa palkkansa maan päällä, saati sitten jumalaton ja syntinen (Snl 11:31)

Meidän oikeutemme tulee Jumalalta, ja olemme etuoikeutettuja jättämään kaikki asiat Hänelle, sillä näin Hän on käskenyt Sanassaan meitä tekemään.
“ÄLKÄÄ ITSE KOSTAKO”

…kuitenkin on minun oikeuteni Herran huomassa, minun palkkani on Jumalan tykönä”. (Jes 49:4)

Jumala on vanhurskas tuomari ja Jumala, joka vihastuu joka päivä. (Psa 7:11)

Ja Hän puhui heille vertauksen siitä, että heidän tuli aina rukoilla eikä väsyä. Hän sanoi: “Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei peljännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmisiä. Ja siinä kaupungissa oli leskivaimo, joka vähän väliä tuli hänen luoksensa ja sanoi: ‘Auta minut oikeuteeni riitapuoltani vastaan’. Mutta pitkään aikaan hän ei tahtonut. Vaan sitten hän sanoi mielessään: ‘Vaikka en pelkää Jumalaa enkä häpeä ihmisiä, niin kuitenkin, koska tämä leski tuottaa minulle vaivaa, minä autan hänet oikeuteensa, ettei hän lopulta tulisi ja kävisi minun silmilleni’.” Niin Herra sanoi: “Kuulkaa, mitä tuo väärä tuomari sanoo! Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka häntä yötä päivää avuksi huutavat, ja viivyttäisikö hän heiltä apuansa? Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?” (Luuk 18:1-8)

Löytääkö Jeesus niitä ihmisiä jotka eivät hellitä?
Vai lakkaavatko ihmiset rukoilemasta kun eivät heti saa heti oikeutta?

Vastaus löytyy Raamatusta, (ennenkaikkea uudesta testamentista)

Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on Hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.
(Rom 10:9-10)

Ja hän vei heidät ulos ja sanoi: “Herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä pelastuisin?“ Niin he sanoivat: “Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi”.
(Apt 16:30-31)

Kun he tämän kuulivat, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: “Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?” Niin Pietari sanoi heille: “Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
(Apt 2:37-38)