Tänään löysin tämän saarnan jonka Saalemin lähetystyöntekijä, todellinen Herran palvelijatar, piti veljensä seurakunnassa Siiloanissa, monesti kävin Kertun kotona ja hänen sydämellään oli ennenkaikkea saavuttamattomat ja paikalliset työntekijät , varmaan olisi Profeetta Owuor pitänyt tästä saarnasta, niin parannuksen teon ääni kaikuu.
Joten kannattaa kuunnella Israelin Pyhä ja epäjumalat

Hudson Taylorita kysyi kiinalainen uskoon tullut Lee että kuinka kauan oli englannissa tiedetty Jeesuksesta, ja Hudson joutui häpeillen tunnustamaan:“satoja vuosia”
johon Lee sanoi suunnilleen jotenkin näin:Miksi ette aikaisemmin tulleet, Isäni kuoli kaksikymmentä vuotta sitten ja hän etsi kovasti Jumalaa”

Myös korealainen Choo Thomas oli järkyttynyt kun näki äitinsä tuonelassa, ja kertoi äitinsä olleen hyvä ihminen mutta budhalainen, joka kuoli nuorena sairauteen,eikä hän ollut koskaan kuullut Jeesuksesta.

Kuinka valitettavia kohtaloita, miksi ei kukaan ollut heille kertonut?
Vastaus löytyy roomalaiskirjeestä luvusta 10:

Sillä “jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu”. Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet’? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa? Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: “Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!” (Kirje roomalaisille 10:13-15)

Lähettäjien puute on valtava, maailma kristittyjen varoista on 0,1% mennyt saavuttamattomien kansojen saavuttamiseen, joita sentään on yli 2 miljardia, seurakuntien varoista 87% on mennyt omaan työhön ja 12% muualla jo saavutettujen kansojen keskellä tehtävään työhön ja vain 1% siihen tärkeimpään eli saavuttamattomien kansojen saavuttamiseen.
Lähetystyöntekijöistäkin 80% tekee työtä jo saavutettujen kansojen keskellä ja vain 20% niiden keskellä joilla ei ole tilaisuutta kuulla iankaikkisen elämän lahjasta.

Suurin osa meistä kristityistä on lähettäjiä, ja se on tärkeintä mitä me voimme tehdä, on ehdottomasti ensisijaisen tärkein tehtävä auttaa niitä jotka vievät evankeliumia saavuttamattomiin kyliin ja kaupunkeihin.
Hyvin harva meistä itse voi mennä.
“Miksi kukaan saisi kuulla evankeliumia kaksi kertaa ennenkuin jokainen on saanut kuulla edes kerran” Tilastoja englanniksi

Matt. 12:40 …Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä.

Matt. 17:12 …Samoin myös Ihmisen Poika saa kärsiä heiltä.”

Matt. 17:22 …”Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin,

Matt. 20:18 “Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja kirjanoppineitten käsiin, ja he tuomitsevat hänet kuolemaan

Matt. 26:2 “Te tiedätte, että kahden päivän perästä on pääsiäinen; silloin Ihmisen Poika annetaan ristiinnaulittavaksi“.

Jeesus tiesi kaiken mitä Hänelle tuli tapahtumaan, sen Hän myöhemmin selitti opetuslapsille mitä Hänestä kaikissa kirjoituksissa oli sanottu.
Mutta kun se hetki lopulta koitti, niin Hän alkoi kauhistua ja tulla tuskaan, niin kuin jokainen joka tietää itsellensä tapahtuvan kohta jotain kauheaan voi kauhistua.

Jeesuksen tuska oli niin suuri, että hikipisarat olivat suuria kuin veripisarat, mutta ne eivät olleet verta, vaan “tuskanhiki”.

Jeesus kyllä tiesi jo lapsena että Hän saa mennä ristiinnaulittavaksi, mutta kun se hetki viimein koitti, niin Hän alkoi kauhistua ja tulla tuskaan sanoen opetuslapsille:

Mat 26:38 Silloin Hän sanoi heille: “Minun sieluni on syvästi murheellinen, kuolemaan asti; olkaa tässä ja valvokaa minun kanssani”.

Jeesus kyllä muisti lapsesta saakka kuinka Hän oli luomassa koko maailmankaikkeutta ja kuinka Hän taivaissa enkelien kanssa oli ollut vuosituhansia, ne eivät olleet pyyhkiytyneet Hänen muististaan kun hän tuli ihmiseksi.

Hebr. 2:14 Koska siis lapsilla on veri ja liha, tuli Hänkin niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, että Hän kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on: perkeleen,

Heb 10:5 Sentähden Hän maailmaan tullessaan sanoo: “Uhria ja antia sinä et tahtonut, mutta ruumiin sinä Minulle valmistit;

Joh 8:57-58 Niin juutalaiset sanoivat hänelle: “Et ole vielä viidenkymmenen vuoden vanha, ja olet nähnyt Aabrahamin!”
Jeesus sanoi heille: “Totisesti, totisesti minä sanon teille: ennenkuin Aabraham syntyi, olen minä ollut”.

Joh_6:38,42 Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt…
ja he sanoivat: “Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinka hän sitten sanoo: ‘Minä olen tullut alas taivaasta‘?”

Hän syntyi ihmiseksi meidän tähtemme, jotta Hän voisi meidät pelastaa, muuten Hänen ei olisi tarvinnut syntyä ihmiseksi, alennustilan ruumiiseen.
Ja kun Jeesus tiesi että muutaman tunnin kuluttua tämä ruumis missä Hän nyt asui, joutuu kärsimään kovia kipuja, niin että sitä hakataan, revitään parrasta, ruoskitaan ja lopulta lävistetään nauloilla roikkumaan ristinpuuhun, niin Hän alkoi kauhistua ja tulla tuskaan, puhumattakaan siitä tuskasta mitä Hän koki kun Jumala hylkäsi Hänet, kun Hänet tehtiin synniksi jotta me tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi.

Kiitetty olkoon meidän Herramme ja pelastajamme Jeesus Kristus.

Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti. (Heb 13:8)

Jotta saisimme tietää minkälainen Jeesus Kristus on tänään, täytyy meidän tietää minkälainen Hän oli ennen, siis kirjoitettu on:

Ja Hän kierteli kautta koko Galilean ja opetti heidän synagoogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta, mitä kansassa oli. Ja maine Hänestä levisi koko Syyriaan, ja Hänen luoksensa tuotiin kaikki sairastavaiset, monenlaisten tautien ja vaivojen rasittamat, riivatut, kuunvaihetautiset ja halvatut; ja Hän paransi heidät. (Mat 4:23-24)

Mutta illan tultua tuotiin hänen tykönsä monta riivattua. Ja Hän ajoi henget ulos sanalla, ja kaikki sairaat Hän paransi (Mat 8:16)

Ja kun sen paikkakunnan miehet tunsivat hänet, lähettivät he sanan kaikkeen ympäristöön, ja Hänen tykönsä tuotiin kaikki sairaat’. Ja he pyysivät häneltä, että vain saisivat koskea hänen vaippansa tupsuun; ja *kaikki, jotka koskivat, paranivat.
(Mat 14:35-36)

Ja Hänen tykönsä tuli paljon kansaa, ja he toivat mukanaan rampoja, raajarikkoja, sokeita, mykkiä ja paljon muita, ja laskivat heidät Hänen jalkojensa juureen; ja Hän paransi heidät, (Mat 15:30)

Ja heidän noustessaan venheestä kansa heti tunsi Hänet; ja he riensivät kiertämään koko sitä paikkakuntaa ja rupesivat vuoteilla kantamaan sairaita sinne, missä kuulivat Hänen olevan. Ja missä vain Hän meni kyliin tai kaupunkeihin tai maataloihin, asetettiin sairaat aukeille paikoille ja pyydettiin Häneltä, että he saisivat koskea edes hänen vaippansa tupsuun. Ja kaikki, jotka koskivat Häneen, tulivat terveiksi. (Mar 6:54-56)

Mutta kun kansa sai sen tietää, seurasivat he häntä; ja hän otti heidät vastaan ja puhui heille Jumalan valtakunnasta ja teki terveiksi ne, jotka parantamista tarvitsivat. (Luk 9:11)

Jos Jeesus ei tänäpäivänä parantaisi kaikkia sairaita niin Hän olisi muuttunut, mutta koska HÄN ON SAMA TÄNÄÄN niin Hän parantaa jokaisen raihnaisen tai sairaan tai vammautuneen. Tuokaamme siis sairaita kokouksiin: “Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut Minun nimeeni, siinä Minä olen heidän keskellänsä.” (Mat 18:20)

Jeesus lupasi olla niitten ihmisten keskellä jotka ovat kokoontuneet yhteen Hänen nimessään ja Jeesus ei koskaan valehdellut, se on totta.

Antakoon kukin, niinkuin hänen sydämensä vaatii, ei surkeillen eikä pakosta; sillä iloista antajaa Jumala rakastaa. (2Kor 9:7)

Mutta kansa uhrasi uhrikukkuloilla, koska niihin aikoihin ei vielä oltu rakennettu temppeliä Herran nimelle. Ja Salomo rakasti Herraa ja vaelsi isänsä Daavidin käskyjen mukaan; kuitenkin hän uhrasi ja suitsutti uhrikukkuloilla. Niin kuningas meni Gibeoniin, uhraamaan siellä, sillä se oli suurin uhrikukkula. Tuhat polttouhria Salomo uhrasi sillä alttarilla. Gibeonissa Herra ilmestyi Salomolle yöllä unessa, ja Jumala sanoi: “Ano, mitä tahdot, että minä sinulle antaisin”. (1Ku 3:2-5)

Jumala huomioi kaiken antamisen, niinkuin kerran eräs mies jolla oli kaksi lasta sairastunut lihassurkastumatautiin ja olivat pyörätuoleissa.
Niin Saarnaaja kysyi mieheltä:“Oletko maksanut kymmenykset” ja mies sanoi: “olen” niin saarnaaja sanoi: Näin sanoo Herra, niin myös Herra karkoittava syöjäsirkat syömästä satosi hedelmää” ja molemmat lapset paranivat.

Ja myös Yonggi Cho kertoi kuinka eräs köyhä nainen toi seurakuntaan itkien kymmenykset riisistään (se oli niin vaikea tuoda puutteestaan) ja Herra teki ihmeen etteivät riisi loppunut naisen kotona ruukusta , ennen seuraavaa satoa.

Mutta on kuitenkin väärin tehdä kymmenyksistä pakollinen uuden liiton seurakunnalle, uuden liiton antaminen perustuu 100% vapaaseen tahtoon ja uudessa testamentissa on paljon sanoja jotka kehoittavat antamiseen ja köyhien huomioimiseen.
Siksi sanon että jos olet vähävarainen niin älä maksa kymmenyksiä, siihen ei ole mitään pakkoa, vaan se sopii enemmänkin rikkaille joiden taloutta se ei hetkauta.

Itse maksoin kymmenyksiä uskollisesti 10 vuotta, kunnes eräänä päivänä kun rahat olivat loppu ja ajattelin ettei Jumalakaan nyt auta minua (koska olin lainannut kymmenyksistä ja ajattelin maksaa myöhemmin) ja kun tätä murehdin, niin sydämelleni tulivat tälläiset sanat:” kuules keijo, en Minä sinusta sentähden huolta pidä koska maksat kymmenykset, vaan sentähden koska sinä olet Minun lapseni ja Minä rakastan sinua.” Joten päätin tehdä kokeen etten maksa vuoteen kymmenyksiä, ja miten se vaikutti, no se todella vaikutti niin siunaavasti minuun ettei se jäänytkään siihen yhteen vuoteen.

Mutta uhrikukkulat eivät hävinneet. Kuitenkin oli Aasan sydän ehyesti antautunut Herralle, niin kauan kuin hän eli. (1Kun 15:14)

Ja hän vaelsi kaikessa isänsä Aasan tietä, siltä poikkeamatta, ja teki sitä, mikä oli oikein Herran silmissä. Mutta uhrikukkulat eivät hävinneet, vaan kansa uhrasi ja suitsutti yhä edelleen uhrikukkuloilla. (1Kun 22:43)

Ja Jooas teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, niin kauan kuin hän eli, sillä pappi Joojada oli opettanut häntä. Kuitenkaan eivät uhrikukkulat hävinneet, vaan kansa uhrasi ja suitsutti yhä edelleen uhrikukkuloilla. (2Kun 12:2-3)

Hän teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, ei kuitenkaan niinkuin hänen isänsä Daavid. Kaikessa hän teki, niinkuin hänen isänsä Jooas oli tehnyt. Kuitenkaan eivät uhrikukkulat hävinneet, vaan kansa uhrasi ja suitsutti yhä edelleen uhrikukkuloilla.
(2Kun 14:3-4)

Ja hän teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, aivan niinkuin hänen isänsä Amasja oli tehnyt. Kuitenkaan eivät uhrikukkulat hävinneet, vaan kansa uhrasi ja suitsutti yhä edelleen uhrikukkuloilla.
(2Ku 15:3-4)

Hän teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, aivan niinkuin hänen isänsä Ussia oli tehnyt. Kuitenkaan uhrikukkulat eivät hävinneet, vaan kansa uhrasi ja suitsutti yhä edelleen uhrikukkuloilla. Hän rakennutti Yläportin Herran temppeliin.
(2Ku 15:34-35)

Hän teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, aivan niinkuin hänen isänsä Ussia oli tehnyt. Kuitenkaan uhrikukkulat eivät hävinneet, vaan kansa uhrasi ja suitsutti yhä edelleen uhrikukkuloilla. Hän rakennutti Yläportin Herran temppeliin.
(2Ku 15:34-35)

Mutta kansa uhrasi edelleen uhrikukkuloilla, kuitenkin ainoastaan Herralle, Jumalallensa. (2Ai 33:17

Kolme kuningasta oli jotka hävittivät uhrikukkulat Hiskia, Aasa Abian poika sekä Joosia, josta sanottiin näin. Ei ollut ennen häntä ollut hänen vertaistansa kuningasta, joka niin kaikesta sydämestänsä, kaikesta sielustansa ja kaikesta voimastansa olisi kääntynyt Herran puoleen, kaiken Mooseksen lain mukaan; eikä hänen jälkeensä tullut hänen vertaistansa.
(2Ku 23:25)

Sitä ei ole meille ilmoitettu, voi olla vaikka triljoonia vuosia, niinkuin kirjoitettu on:
Alussa Jumala loi taivaan ja maan. siis maailmankaikkeuden, valkeuden ja pimeyden ja vasta se jälkeen tuli ensimmäinen päivä, jolloin Jumala toimi näin:

26.4.2017 Korjaisin tämän sillä en muistanut että, on kirjoitettu:
Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen. (2 Mooseksen kirja 20:11)
Joten maailmankaikkeus on n.6000 vuotta vanha.

ENSIMMÄINEN PÄIVÄ:
Ja Jumala sanoi: “Tulkoon taivaanvahvuus vetten välille erottamaan vedet vesistä”. Ja Jumala teki taivaanvahvuuden ja erotti vedet, jotka olivat taivaanvahvuuden alla, vesistä, jotka olivat taivaanvahvuuden päällä; ja tapahtui niin. Ja Jumala kutsui vahvuuden taivaaksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, toinen päivä.
(1 Moos 1:6-8)

Huomioitavaa on se että vaikka Jumala jo toisena päivänä käski maan tuottamaan ruohoa ja puita ,niin vasta kuudentena päivänä , ihmisen luomisen jälkeen ne tulivat.

Tämä on kertomus taivaan ja maan synnystä, kun ne luotiin. Siihen aikaan kun Herra Jumala teki maan ja taivaan, ei ollut vielä yhtään kedon pensasta maan päällä, eikä vielä kasvanut mitään ruohoa kedolla, koska Herra Jumala ei vielä ollut antanut sataa maan päälle eikä ollut ihmistä maata viljelemässä, vaan sumu nousi maasta ja kasteli koko maan pinnan. Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu. Ja Herra Jumala istutti paratiisin Eedeniin, itään, ja asetti sinne ihmisen, jonka Hän oli tehnyt.
(1 Moos 2:4-8)

Mutta ihmisen iän me tiedämme: katso ajanlasku ja ne apinajutut siis evoluutio on ihan höpöhöpö juttuja, ihminen luotiin noin 6000 vuotta sitten.

Jumala voisi vaikka sekunnin murto-osassa tehdä uuden maailmankaikkeuden, koska Hän on Jumala, eikä koskaan muutu, Hän on äärettömän suuri, kunnia Hänelle.

Jeesus sanoi:
“Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen“
(Matteuksen evankeliumi 28:19)
Jeesus sanoi:
Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.
(Markuksen evankeliumi 16:16)

Niin Pietari sanoi heille: “Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
(Apostolien teot 2:38)

Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.
(Apostolien teot 8:12)

Ja Pietari käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen. Silloin he pyysivät häntä viipymään siellä muutamia päiviä.
(Apostolien teot 10:48)

Niin Paavali sanoi: “Johannes kastoi parannuksen kasteella, kehoittaen kansaa uskomaan Häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, Jeesukseen”. Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen.
(Apostolien teot 19:4-5)

Kommentti: Ilman kastettakin voi pelastua, sen todistaa ryövärin pelastus ristillä.
Mutta:
Jos joku kastaa Isä ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen , tekee kirjaimellisesti Jeesuksen sanojen mukaan.
Jos joku kastaa Jeesuksen Kristuksen nimeen, tekee sen apostolien tulkinnan ja esimerkin mukaan.
Jos joku kastaa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Jeesuksen Kristuksen nimeen tekee sen kirjaimen mukaan ilman selitystä ja tulkintaa.
Kaikki kasteet kyllä kelpaavat Jumalalle, mutta kastetapa kertoo meille kastajien uskosta ja näkemyksestä Jumalan Sanaan.
Ja joka rakastaa Jumalaa sen Jumala tuntee.

Itse kastan ainoastaan Jeesuksen Kristuksen nimeen, (vaikka seurakunnassa johon kuulun kastetaan kyllä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.)

Vastaus on tietenkin, koska Jumala on hyvä.
Tiedämme että kaikki on mahdollista sille joka uskoo, mutta onneksi se ei rajoitu siihen, sillä Jumalalle on kaikki mahdollista, siis myös parantaa vaikka ei uskoisi.

Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.
(1 Kor 13:13)

Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.
(1 Joh 4:8)

Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että Hän antoi henkensä meidän edestämme; meidänkin tulee antaa henkemme veljiemme edestä.
(1 Joh 3:16)

Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme. Paljoa ennemmin me siis nyt, kun olemme vanhurskautetut Hänen veressään, pelastumme Hänen kauttansa vihasta. Sillä jos me silloin, kun vielä olimme Jumalan vihollisia, tulimme sovitetuiksi Hänen kanssaan Hänen Poikansa kuoleman kautta, paljoa ennemmin me pelastumme Hänen elämänsä kautta nyt, kun olemme sovitetut;
(Room 5:8-10)

JOS JUMALA PARANTAA JUMALATTOMIA; NIIN PALJON ENNEMMIN LAPSIANSA

Usko ainoastaan että Jumala on hyvä ja usko Hänen rakkauteensa ja armoonsa, se on helpompaa kuin yrittää “uskoa uskoon” ja “uskonkohan minä”

“Herran työssä” on avainsana siihen että me voimme olla innokkaita, kun tiedämme kenelle työtä teemme ja mikä hedelmä, palkka, siitä tulee.

Sentähden, rakkaat veljeni, olkaa lujat, järkähtämättömät, aina innokkaat Herran työssä, tietäen, että teidän vaivannäkönne ei ole turha Herrassa.
(1 Kirje korinttilaisille 15:58)

Maalliseen työhönkin mennään joka aamu, koska tietäen että sinne meneminen tuottaa hedelmän, joka siis on raha, palkka.

Mutta me tiedämme että meidän vaivannäkömme ei ole turha Herrassa , vaan tämän ajallisen hedelmän lisäksi se tuottaa ikuista hedelmää ja palkkaa.
Ja tässähän ei työttömyyttä ole.

Sentähden ettei hellitä, aläkä anna kolkutuksen vaimentua vaan kolkuta ja kolkuta ja kolkuta niin sinulle avataan, jos et hellitä, älä siis lakkaa, usko ei hellitä, mutta kun Ihmisen Poika tulee löytäneenkö Hän uskoa maan päältä, siis niitä jotka eivät hellitä.
Edesmennyt Jumalan palvelija T.L.Osborn sanoi: “ano, etsi, kolkuta, sinä saat sen jos et hellitä”, ja meidän Herramme, joka ei voi valehdella, Jeesus Kristus, sanoi:

Minä sanon teille: vaikka hän ei nousekaan antamaan hänelle sentähden, että hän on hänen ystävänsä, nousee hän kuitenkin sentähden, että toinen ei hellitä, ja antaa hänelle niin paljon, kuin hän tarvitsee.
(Luukkaan evankeliumi 11:8)

Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka Häntä yötä päivää avuksi huutavat, ja viivyttäisikö Hän heiltä apuansa?
(Luukkaan evankeliumi 18:7)

On aika nousta ja tarttua kiinni Jumalan lupauksiin, halleluja se on etuoikeutesi jonka Jeesus Kristus sinulle toi suurella kärsimyksellään, usko ainoastaan.

Sentähden: “Ojentakaa hervonneet kätenne ja rauenneet polvenne”; ja: “tehkää polut suoriksi jaloillenne”, ettei ontuvan jalka nyrjähtäisi, vaan ennemmin parantuisi.
(Kirje heprealaisille 12:12-13)