Tänään tuli mieleeni Jumalan Sana ja kun avasin Raamatun se oli suoraan edessäni:
Kun minä katselen sinun taivastasi, Sinun sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka Sinä olet luonut, niin mikä on ihminen, että Sinä häntä muistat, tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen? (Psa 8:4-5)
Galaksimme, linnunrata johon maapallo kuuluu ja jossa on satoja miljardeja tähtiä, on vain pieni osa siitä valtavasta universumista jossa galaksejakin on sata biljoonaa 100.000.000.000.000 (joten jokaiselle maapallon 7 miljardille ihmiselle riittäisi yli 14000 galaksia) ja yhdessä suurimmassa galaksissa voi olla triljoona tähteä 1000.000.000.000.000.000 ( joten jokaiselle maan 7 miljardille ihmiselle riittäisi yli 140 miljoonaa tähteä) , meidän linnunradassamme vain n.100 miljardia tähteä ,eihän nää ihmisten luvut niin tarkkoja ole, kun eivät edes pysty kovin pitkälle näkemään tai mittaamaan.
On oikeastaan vaikea käsittää näitä kokoja, mutta sen käsittää että näiden alkuunpanija on ääretön suuruudessaan, kun Hän tuosta noin, ykskaks, kutsui olemattomat olemaan, sillä joka ikinen atomi, alkuaine on ilmestynyt maailmankaikkeuteen silloin kun ei ollut mitään, mutta Jumala päätti luoda maailman.
Ja niin kaikki se mikä nähdään ei ole syntynyt näkyväisestä, vaan näkymätön Jumala on tehnyt kaiken meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.
Kuinka suuri Hän onkaan, jos en voi luottaa Häneen, niin olen todella sokea.
Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
Hän oli alussa Jumalan tykönä.
Kaikki on saanut syntynsä Hänen kauttaan, ja ilman Häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. (Joh 1:1-3)
Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme Hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta. (Joh 1:14)
Niin juutalaiset sanoivat hänelle: “Et ole vielä viidenkymmenen vuoden vanha, ja olet nähnyt Aabrahamin!”
Jeesus sanoi heille: “Totisesti, totisesti minä sanon teille: ennenkuin Aabraham syntyi, olen minä ollut”. (Joh 8:57-58)