Niin kauan kun olemme täällä maanpäällä , olemme taistelujen keskellä ja joskus se masentaa, mutta kun muistamme että meillä on “Jumala, joka masentuneita lohduttaa” niin tiedämme kenen puoleen kääntyä ja Hänellä on monia keinoja nostaa meitä, eikä meidän koskaan tarvitse olla toivoton tai umpikujassa.
Niille jotka eivät tunne Jumalaa voi elämä todella olla toivoton eikä mitään valonpilkkuakaan näkyvissä.
Mutta niille jotka uskovat Herraan Jeesukseen on aina valo kajastamassa sillä: Kiitetty olkoon Herra joka päivä. Meitä kantaa Jumala, meidän apumme. Sela. (Psa 68:19)
Meillä on Jumala, Jumala, joka auttaa, ja Herra, Herra, joka kuolemasta vapahtaa. (Psa 68:20)
Me olemme kaikin tavoin ahdingossa, mutta emme umpikujassa, neuvottomat, mutta emme toivottomat, (2Co 4:8)
Sillä ei Makedoniaan tultuammekaan lihamme saanut mitään rauhaa, vaan me olimme kaikin tavoin ahdistetut: ulkoapäin taisteluja, sisältäpäin pelkoa. (2Co 7:5)

Mutta Jumala, joka masentuneita lohduttaa, lohdutti meitä Tiituksen tulolla, (2Co 7:6)

eikä ainoastaan hänen tulollansa, vaan myöskin sillä lohdutuksella, jonka hän oli teistä saanut, sillä hän on kertonut meille teidän ikävöimisestänne, valittelustanne ja innostanne minun hyväkseni, niin että minä iloitsin vielä enemmän. (2Co 7:7)