Kuvittelen välillä kaikenlaisten hyödykkeiden kerta kaikkiaan loppuvan.
Teen näin kehittääkseni omaa kykyäni ajatella ja luoda jotain korvaavaa
puutuvan ruoka-aineen tai muun tilalle.
Joskus olen kuvitellut kirjoittavani novellin ”Vähiin käy ennen kuin loppuu”
No mihin se loppuu? Vesivelliin vai kissan syömiseen?
Uskon kyllä Jumalan pitävän huolta omistaan,
En tiedä Zimbaben nykyistä tilannetta mutta kun haastateltiin erästä luterilaista
kirkon virkamiestä hän sanoi pappien ajan kuluvan ruoan etsimiseen.
Uskon myös vähävaraisen ihmisen kykyyn pitää yllä jonkinlaista elintasoa.
Isä meidän rukouksessa sanotaan ”Anna meille TÄNÄ PÄIVÄNÄ meidän
jokapäiväinen leipämme – ei siis huolta huomisesta, eikä tarvitse Herran lapsen
mennä nälkäisenä nukkumaan.
On tietysti hyvä mahdollisimman paljon kerätä tietoutta, luomakunnasta ja myös
eri ruoka-aineiden korvaamista toisella. Pihvejä syntyy vaikka mistä.

Tämä Pride tuo vain onnettomuutta kansalle, se purkaa muuria ja on suuri häpeä.

“…Minä kunnioitan niitä, jotka Minua kunnioittavat; mutta jotka Minut ylenkatsovat, ne tulevat halveksituiksi…” (1Sam 2:30)

Muutin nykyhetkeen sopivaksi

“17. …“Siinäkö sinä olet, sinä, joka syökset Suomen onnettomuuteen?”
18. Tämä vastasi: “En minä syökse Suomea onnettomuuteen, vaan pääministeri ja osa hallitusta, koska te hylkäätte Herran käskyt…” (1Kun 18:17-18, )

Jumala Suomea armahtakoon, ettei tarvitsisi Siperian opettaa.

En tiedä lasketaanko se vuodesta 2020 vai aikaisemmin, mutta hyvin vakuuttava on tämä profeetta, se mitä tapahtuu on kohdassa 19:17 maailman laajuiseen nollaukseen on 9 vuotta tässä videossa

Tässä videoklipissä Sadhu kertoo, kuinka hän näki John Laken ja toisen julistajan rukoilemassa Afrikan puolesta.
Joten taivaassa on paljon esirukousta myös sinun puolesta.

“…Hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat, koska hän aina elää rukoillakseen heidän puolestansa.” (Hebr 7:25, FinPR)

Tämä on aika kova profetia
Se että Ranskaan ja Britanniaan ammutaan ydinohjukset on aika järkyttävää, pitää rukoilla ettei näin tapahtuisi ja että rauha tulisi.c

En ota kantaa kyllä vai ei, mutta tuon eräitä näkökohtia miksi nyt on näin.
Olen aina ollut hyvän naapurus-suhteen kannalla, mutta en ihmettele sitä että suomalaiset ovat kääntyneet naton kannalle, nähdessään pommitetut kerrostalot muutaman sadan kilometrin päässä. Kyllähän pitää ymmärtää että suomalaiset pelkää.
Kyllähän Jukka Rokkakin näyssä kuuli sanat “ehkä nato voi auttaa” toisaalta taas Mikko Repo profetoi että Venäjä tulee meidän ystäväkseksemme.
Joten liittyi suomi natoon tai ei niin on mahdollista säilyttää rauha ja sitähän Jeesus tahtoo.

Jeesus sanoi:
Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman.
Matteuksen evankeliumi 5:9

Samoin enkelit välittivät Jumalan Sanan:
“Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!”
Luukkaan evankeliumi 2:14

Kunigas Salomo:
Jotka pahaa miettivät, niillä on mielessä petos, mutta jotka rauhaan neuvovat, niille tulee ilo.
Sananlaskujen kirja 12:20

Apostoli:
Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa;
Kirje heprealaisille 12:14

Kuinka usein onkaan Jumala Sanansa kautta vapauttanut pelosta.

“5. Et sinä pelkää yön kauhuja, et päivällä lentävää nuolta,
6. et ruttoa, joka pimeässä kulkee, et kulkutautia, joka päiväsydännä häviötä tekee.” (Ps 91:5-6, FinPR)

“Daavidin virsi. Herra on minun valkeuteni ja autuuteni: ketä minä pelkään! Herra on minun elämäni turva: ketä minä vapisen!” (Ps 27:1, FinPR)

“1. …Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme, apumme hädässä aivan vahva.
2. Sentähden emme pelkää,

vaikka maa järkkyisi ja vuoret meren pohjaan vajoaisivat,” (Ps 46:1-2, FinPR)

“Jumalaan minä luotan ja ylistän Hänen sanaansa, jumalaan minä turvaan enkä pelkää. mitä liha minulle tekisi?” (ps 56:4, finpr)

“Jumalaan minä turvaan enkä pelkää. Mitä ihminen minulle tekisi?” (Ps 56:11, FinPR)

“Herra on minun puolellani, en minä pelkää; mitä voivat ihmiset minulle tehdä?” (Ps 118:6, FinPR)

“Älä pelkää, sillä Minä olen sinun kanssasi; älä arkana pälyile, sillä Minä olen sinun Jumalasi; Minä vahvistan sinua, Minä autan sinua, Minä tuen sinua vanhurskauteni oikealla kädellä.”
(Jes 41:10, FinPR)

Tässä vain muutama paikka vaikka niitä on monta kymmentä, Jumala sanoo että sinä et pelkää, joten voi jo alkaa uskomaan Häntä.

Sinuun, Herra, minä turvaan, älä salli minun joutua häpeään iankaikkisesti. Pelasta minut, vapahda minut vanhurskaudessasi, kallista korvasi minun puoleeni ja

auta minua.

Ole minulle kallio, jolla saan asua ja jonne aina saan mennä, sinä, joka olet säätänyt minulle pelastuksen. Sillä sinä olet minun kallioni ja linnani. Jumalani, vapauta minut jumalattoman kädestä, väärän ja väkivaltaisen kourista. Sillä sinä olet minun toivoni, Herra, Herra, minun turvani hamasta nuoruudestani. Sinä olet minun tukeni syntymästäni saakka, sinä päästit minut äitini kohdusta; sinua minä alati ylistän. Monelle minä olen kuin kummitus, mutta sinä olet minun vahva suojani. *Minun suuni on täynnä sinun kiitostasi, täynnä sinun ylistystäsi kaiken päivää. Älä heitä minua pois minun vanhalla iälläni, älä hylkää minua, kun voimani loppuu. Sillä minun viholliseni puhuvat minusta; ne, jotka väijyvät minun henkeäni, neuvottelevat keskenänsä: “Jumala on hänet hyljännyt; ajakaa häntä takaa ja ottakaa kiinni, sillä auttajaa ei ole”. Jumala, älä ole minusta kaukana, Jumalani, riennä minun avukseni. Joutukoot häpeään ja hukkukoot ne, jotka vainoavat minun sieluani; peittäköön häpeä ja pilkka ne, jotka hankkivat minulle onnettomuutta. Mutta minä odotan alati, ja yhäti minä sinua kiitän. Minun suuni on julistava sinun vanhurskauttasi, sinun pelastustekojasi kaiken päivää, sillä niiden määrää en minä tunne. Herran, Herran väkeviä tekoja minä tuon julki, minä ylistän sinun vanhurskauttasi, sinun ainoan. Jumala, sinä olet opettanut minua hamasta nuoruudestani, ja yhä vielä minä sinun ihmeitäsi julistan. Älä, Jumala, minua hylkää vanhaksi ja harmaaksi tultuani, niin

minä julistan sinun käsivartesi voimaa nousevalle polvelle, sinun väkevyyttäsi kaikille vielä tuleville.

Jumala, sinun vanhurskautesi ulottuu hamaan korkeuksiin, sinun, joka teet niin suuria. Jumala, kuka on sinun vertaisesi? Sinä, joka olet antanut meidän kokea paljon ahdistusta ja onnettomuutta, sinä virvoitat meidät jälleen henkiin, ja maan syvyyksistä sinä tuot meidät takaisin. Anna minun arvoni kasvaa ja lohduta minua jälleen.

Niin minä myös ylistän harpulla sinua, sinun uskollisuuttasi, minun Jumalani, soitan kanteleella kiitosta sinulle, sinä Israelin Pyhä. Minun huuleni riemuitsevat, kun minä sinulle soitan, ja myös minun sieluni, jonka sinä olet lunastanut. Minun kieleni julistaa sinun vanhurskauttasi kaiken päivää,

sillä häpeään ja pilkkaan ovat joutuneet ne, jotka hankkivat minulle onnettomuutta. Psalmi 71:1‭-‬24

Vaimoni kirjoitus aviopuolison valinnasta. (luin tämän hänen poismenonsa jälkeen.)

Ritva: Seurustelumme kävi näin

Sovin seurakuntamme paimenen kanssa rukoilevamme minulle miestä 3xpäivässä.
En ollut ikääntyvä vanhapiika, vaan halusin varmistaa oikean valinnan.
Pari minusta kiinnostunutta kaveriakin löytyi.
Kun päätin olla ajattelematta sitä toista, rukouksessa näin päälleni jakautuvan
tulen säteitä – niin Jumala viestitti minulle Hyvä Tyttö!
Toinen ihailija piti etäisyyttä – hyvä niin.

Erilaisten kommellusten jälkeen tutustuin nykyiseen mieheeni.
Alusta pitäen tunsin rauhaa ja rentoutta hänen seurassaan.
Yleensä minulla oli jokin varautuneisuus sisimmässäni kaikkia ihmisiä kohtaan.
Hänen tapauksessaan ei sitä ollut.

Kannattaa siis määrätietoisesti rukoilla itselleen puolisoa,
(en tarkoita tällä sitä ettei parisuhdelle muuten löytyisi,
vaan sitä ettei valitsisi “väärin”)
Herran kyllä näistäkin tapauksissa auttaa ja armahtaa.

Oma rukoustaisteluni kesti n. 1ja1/2 vuotta. :)

26 päivää ennen poismenoaan Vaimoni Ritva kirjoitti:

Unessa minulle ojennettiin kimppu valkoisia ruusuja.
Aikaisemmin olin kokenut Jumalan rauhan.
Ei sisäistä vaan aivan ulkopuolelta tulevan.

Noin pari kolme viikkoa sitten tunsin aivan fyysisesti
kuinka päähäni kaadettiin öljyä.
Kuin olisi puoli pulloa oliiviöljyä kaadettu – sellaiselta se tuntui.

Mitä tähän rauhan kokemiseen tulee, se on vienyt minulta pois
joidenkin tilanteiden jännittämisen ja sellaisten asioitten suorittamisen
jotka eivät sittenkään (ehkä) ole niin välttämättömiä.

Outo negatiivinen kokemus oli elämäni ensimmäinen paniikkihäiriö kokemus.
Sellaiseksi sen koin.
Olin kotonani en ajatellut mitään pelottavaa enkä ahdistavaa silti tuli paha olo.
Ehkäpä nämä valkoiset ruusut olivat parannuksen kukat.
Jumalan rauhan seuraaminen on vapauttavaa – todella vapauttavaa.