Ilmestyksen kautta saatu kirja parantumisesta.

Julkaistu 10 10 2018 - 00:25 by Keijo

Alkusanat

Kuollessaan ristillä Jeesus toi uudet mahdollisuudet ihmiselämään. Hän otti päällensä ihmiskunnan synnit ja myös monet synnin kiroukset, kuten sairaudet. Niillekin, joilla ei elämässään ole enää mitään mahdollisuuksia päästä eteenpäin, avautuu ovi uuteen elämään uusine mahdollisuuksineen, kun he uskoen omistavat ristin työn. Vaikeammatkin pahojen tottumusten ja himojen kahleet Jeesus on voimallinen murtamaan, kun Hänelle elämä kokonaan ja ehdoitta luovutetaan.
Sairaus nostaa tulevaisuuden tien monen kohdalla pystyyn. Jeesus ei tullut lisäämään vaikeuksiamme, vaan päästämään niistä. Hän tuli, että meillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys (Joh. 10:10). Sairaus tuo tuskaa ja kurjuutta, eikä se ole Jeesuksen tuomaa yltäkylläistä elämää. Hän vei ristillä pois sairautemme, ja uskon kautta voi jokainen omistaa terveyden.
Jos apua on saatavissa lääkäreiden ja lääkkeiden kautta, ei sekään ole ristiriidassa Raamatun kanssa. Kiitämme siitäkin Jumalaa. Jeesus, lihansa päivinä toimiessaan, kykeni ja vieläkin kykenee parantamaan ilman näitä välikappaleita.
Erityisesti olen kirjassani tahtonut kiinnittää huomiota niihin seikkoihin, mitkä meille Suomessa ovat epäselviä tai väärin ymmärrettyjä ja ovat siten esteenä Jumalan parantavan voiman ilmenemiselle. Voi olla, että esittämäni ajatukset ovat joillekin lukijoistani uutta ja outoa. Raamatussa on lupaus: ”Jokainen anova saa ja etsivä löytää” (Matt. 7:8). Tuohon ”jokainen” joukkoon kuulut sinäkin, ja sinulla on oikeus Jumalan lupauksiin. Jos vilpittömin mielin luet tätä kirjaa, mutta ennen kaikkea Raamattua rukoillen ja kuuliaisena sen sanalle, olet löytävä totuuden. Olet löytävä tien terveyteen ja iäiseen elämään.
Raamatun lisäksi suosittelen myös esillä olevaa aihetta käsitteleviä kirjoja ja kirjoituksia, joita ovat kirjoittaneet mm. A. B. Simpson, G. Lindsay, T. L. Osborn ja Oral Roberts.
Toivon kirjani koituvan avuksi ja rohkaisuksi monelle sairaalle, kärsivälle, ahdistetulle ja lain alla kamppailevalle kristitylle. Kehoitan sinua kohottamaan kaikista epäonnistumisistasi ja puutteistasi huolimatta katseesi ristille, Jumalan täytettyyn työhön. Se tehtiin valmiiksi sinun tähtesi! — Samalla haluan pyytää lukijaini esirukousta voidakseni viedä tätä sanomaa eteenpäin maan ääriin asti.
Lontoossa 9 pnä syyskuuta 1966
Osmo Haavisto

MILLAINEN OLI ALKUPERÄINEN NASARETIN JEESUS?

Lukiessamme evankeliumeja oikein hämmästymme Jeesuksen jokapäiväistä elämää. Se oli hyvin vilkasta, tapahtumarikasta, melkein mielikuvituksellista. Vaikeasti sairaat ja muut apua tarvitsevat tulivat Hänen tykönsä ja — mitä ihmettä! — saivat Häneltä avun. Näin jatkui koko Hänen maanpäällisen toimintansa ajan. Nämä tapahtumat ja ihmeet seurasivat toinen toistaan. Hänen jokapäiväinen elämänsä oli vaeltamista paikasta toiseen, opettamista ja parantamista. Nämä tapahtumat kertovat Hänen jumalallisesta luonteestaan. Ne kuvaavat millainen oli Hänen voimansa, tahtonsa, ja kuinka Hän sääli ja rakasti ihmisiä. Näemme kuinka Hän tahtoi auttaa ja parantaa, Tällaisen hyvän Jeesuksen Raamattu esittelee meille mm. Matt. 9:18-38.
Me ”helluntaikansa” toistamme usein: ”Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti” (Hebr. 13:8). Meidän ei ole vaikea uskoa tätä, mutta on eräs toinen asia mikä meillä on vaikeutena. Tunnemmeko todella sen sellaisena kuin Hän oli lihansa päivinä? Jos tunnemme Jeesuksen sellaisena kuin Hän oli silloin, tiedämme millainen Hän on tänään. Meillä ei ole kovin selvää käsitystä kaikessa siinä, millainen Hän todella oli. Tuon kolmen vuoden aikana Hän ilmoitti Isän tahtoa ja toimi niin kuin Jumala tahtoo nytkin toimia keskellämme. Hän antoi näytteen taivasten valtakunnasta maan päällä.
Jumala rakasti meitä ja antoi Poikansa tähtemme. ”Hän
joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan…, kuinka hän ei lahjoittaisi kaikkea muutakin hänen kanssaan” (Room. 8: 32). Oli suuri asia, kun Hän antoi Poikansa, ja muut asiat, joita Hän auliisti tahtoo antaa, ovat pieniä tämän rinnalla.
Antoiko Hän sairautta vai paransiko Hän?
Hän sääli nääntyneitä, hylättyjä, sairaita ja vaikeuksissa olevia ihmisiä. Hänelle oli kaikki mahdollista ja Hän auttoi heitä. Erityisesti meitä kiinnostaa se, millä tavalla Hän käsitteli sairaita. Ihmisten keskellä lihassa vaeltaessaan Jeesus tahtoi parantaa sairaat. Nykyisin uskomme,että Hän voi parantaa, mutta emme ole läheskään aina selvillä siitä, tahtooko Hän parantaa kaikki ja juuri tämän sairaan. Tässä on vaikeutemme. Emme ole läheskään aina selvillä Hänen tahdostaan. Haluaisin nyt kertoa sinulle ajanlaskumme alkuajan Jeesuksesta.
Sen ajan Jeesus tahtoi parantaa. Matt. 8:2 kertoo, kuinka spitaalinen mies tuli ja sanoi: ”Jos tahdot, niin sinä voit minut puhdistaa”. Hän tiesi, että Jeesus voi parantaa. Ehkä hän oli nähnyt tai kuullut sen. Hän uskoi, että jos tuo mies, Nasaretin Jeesus, ojentaisi kätensä, hän tulisi terveeksi. Hän käsitti, että Jeesuksella oli taivaalliset vallat kädessään, ja jos Hän tahtoi, Hän voi parantaa. Hänelle oli kuitenkin epäselvää, mitä Jeesus tahtoi. Jeesus ojensi kätensä ja sanoi: ”Minä tahdon, puhdistu”, ja spitaali lähti. Tällainen oli sen ajan Jeesus. Hänen tahtonsa ei ole muuttunut sen enempää kuin Hänen voimansakaan. Sellainen kuin Hän oli, Hän on nytkin!
”Te tiedätte, kuinka Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut Jeesuksen Nasaretilaisen, Hänet, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi kaikki perkeleen valtaan joutuneet; sillä Jumala oli hänen kanssansa” (Apt.10:38). Luuk.13:10-17 kertoo, kuinka Jeesus kohtasi sairaan naisen ja sanoi, että saatana oli taudin aiheuttaja, ei suinkaan Jumala.
Sen ajan Jeesus ei koskaan sanonut ihmisille, että heille oli suurta Jumalan armoa, kun saivat olla sairaita ja näin olla Jumalan koulussa. Hän ei koskaan kertonut kuinka Jumala pyhitti heitä sairauden kautta, jonka Hän muka oli heidän päälleen pannut. Hän ei koskaan puhunut, että sairaus olisi Jumalasta. Jeesus oli kerta kaikkiaan sairautta vastaan.

JEESUS VASTUSTI SAIRAUTTA

“Totisesti, meidän sairautemme hän kantoi . . . Hänen haavainsa kautta me olemme paratut” (Jes. 53:4—5; 50:6). Hän siis asetti itsensä ja oman ruumiinsa sairautta vastaan. Mutta myös Hänen sanansa on sairautta vastaan: “Hän lähetti sanansa ja paransi heidät” (Ps. 107:20).
Edelleen Hän asetti kätten päälle panon sitä vastaan: “He panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi” (Mark. 16:18). Samoin uskonrukouksen ja öljyllä voitelun (Jaak. 5:14, 15). Myös pyhän ehtoollisen Hän asetti sairautta vastaan (1 Kor. 11:29, 30). Korinton seurakunnassa oli paljon sairaita ja ennenaikaisesti kuolleita, kun väärin nauttivat ehtoollista. Jos otamme ehtoollista uskovina, puhtaalla sydämellä, ja ymmärrämme, että Jeesuksen veri — jota viini siinä on — on annettu syntiemme tähden ja Jeesuksen ruumis — leipä — elämäksemme ja terveydeksemme, saamme näin ehtoollisella uskossa koskettaa Jeesusta ja parantua.
Mutta Jeesus käski myös opetuslastensa saarnata sairautta vastaan ja parantaa!
“Ja hän kutsui tykönsä ne kaksitoista opetuslastaan ja antoi heille vallan ajaa ulos saastaisia henkiä ja parantaa kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta … Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa spitaalisia
ajakaa ulos riivaajia” (Matt. 10:1, 8). Lue myös Mark. 16:17, 18 ja Luuk. 10:9. Hän ei olisi käskenyt parantamaan sairaita, ellei Hän olisi ollut sairautta vastaan.
Tällainen oli siis sen ajan Jeesus, eikä Hän ole siitä vieläkään muuttunut. Ehkä emme ole vain käsittäneen, millainen Hän oli silloin, tietääksemme millainen Hän on nyt.
Mutta tahtooko Hän nyt parantaa?
Mehän uskomme, että Jeesus yleensä parantaa, mutta kun on kysymys siitä, tahtooko Hän parantaa juuri sinut ja minut, muuttuu asia epäselväksi. Kysymme onko Jumalan tahto, että juuri minä tulen terveeksi. Vastaus on, että mitä Hän tahtoi silloin, sitä Hän tahtoo nytkin, koska Hän on sama muuttumaton Jumala: ”Jeesus Kristus on sama eilen tänään ja iankaikkisesti” (Hebr. 13:8).
Entä kuinka monia Hän paransi?
”Monet seurasivat häntä ja hän paransi heidät kaikki” (Matt. 12:15). ”Hänen kävi heitä sääliksi, ja Hän paransi heidän sairaansa” (Matt. 14:14). Tässä ei sanota, että Hän paransi heidän sairaitaan (siis osan heistä), vaan Hän paransi heidän sairaansa, kaikki sairaat.
”Ja hänen tykönsä tuli paljon kansaa, ja he toivat mukanaan rampoja, raajarikkoja, sokeita, mykkiä ja paljon muita, ja laskivat heidät hänen jalkojensa juureen; ja hän paransi heidät” (Matt. 15:30). Huomaa: Hän paransi heidät, siis kaikki, ei heitä eli joitakuita heistä tai joitakin heidän vaivoistaan.
”Ja he pyysivät häneltä, että vain saisivat koskea hänen vaippansa tupsuun; ja kaikki, jotka koskivat, paranivat” (Matt. 14:36).
Ymmärrätkö sinä, sairastava ystäväni, että jos olisit ollut läsnä noissa tilaisuuksissa, Hän olisi parantanut myös sinut. Ei Hän olisi tehnyt kohdallasi poikkeusta koko jumalallisesta toiminnastaan ja pistänyt sinua syrjään apua saamatta. Hänhän sanoi itse: ”Sitä, joka minun tyköni tu lee, minä en heitä ulos” (Joh. 6:37). Miksi ajattelisit, että sinun tapauksesi olisi poikkeus kaikkien muitten tapausten joukossa? Olisiko Hän sanonut, että paraneminen Kuuluu kaikille muille paitsi sinulle? Jos olisit koskettanut Hänen vaippansa tupsuun, et olisi jäänyt parantumatta, koska kaikki toiset, jotka koskivat, paranivat. Jos Hän olisi nyt täällä ja sinä koskettaisit Häntä, sinä paranisit samalla tavalla, koska Hän on sama.
Niin, jos Hän olisi täällä. — Mutta Hänpä on täällä, ja sinä voit samalla tavalla koskettaa Häntä nyt ja tulla terveeksi, kuin olisit voinut tehdä sen silloin. (Matt. 18:19,20; lue myös 28:20).
Millaisena Hän on täällä? — Samana voimallisena,muuttumattomana Jumalana, jonka tahto parantaa ei myöskään ole muuttunut. Tällainen ihmeellinen mies oli Nasaretin Jeesus vaeltaessaan maan päällä, ja tällaisena Hän on myös nyt keskellämme.
Nasaretin Jeesuksella ei ollut ristiriitaista opetusta.
Tätä merkillistä piirrettä Jeesuksen elämässä emme ehkä ole tulleet ajatelleeksi. Hän ei koskaan opettanut parantumis asiassa kahdella tavalla, kuten me olemme erehtyneet tekemään ja saamme lukea hengellisten lehtien palstoilta. Olemme erehtyneet opettamaan jumalallisen parantumisen rinnalla toista oppia, sellaista että Hän kyllä yleensä parantaa, mutta joskus meille tuntemattomasta syystä meitä kasvattaakseen antaa meille sairautta. Sen ajan Jeesus ei auttanut ihmisiä koskaan uskossa eteenpäin antamalla tai Sallimalla” heidän kärsiä sairautta — kuten olemme väärin opettaneet — vaan parantamalla. Hänellä ei totisesti ollut kahdenlaista oppia. Hänellä oli vain se opetus, että Hän on tullut sairautta vastaan ja Hän toimi sen mukaan.

Kun saarnaamme syntien anteeksiantamusta, meillä on tarjottavana ehdoton pelastus. Kun ihmiset kuulevat sen, heissä syntyy ehdoton usko, ja he voivat pelastua. Usko tulee kuulemisesta, ja opetamme heitä seuraa vaan tapaan: “Jokainen, joka Häneen uskoo, saa synnit anteeksi” (Apt. 10:43). “Kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi” (Joh. 1:12). “Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden” (1 Tim. 2:4). “Jokainen, joka avuksi huutaa Herran nimeä, pelastuu” (Room. 10:13).
Kohtaamme epäileviä ihmisiä, jotka kyllä uskovat, että Jeesus on kuollut heidän puolestaan ja antaa yleensä syntejä anteeksi. He eivät usko, että pelastus kuuluu juuri heille ja jos kuuluukin, niin vasta sitten kun Jumalan aika tulee ja kun Hän tahtoo pelastaa. Näihin selityksiin vastaamme edellisillä Sanan paikoilla ja näin terveellä opilla kumoamme nuo vastaväitteet (Tiit. 1:9). Osoitamme Jumalan sanasta, että kun pelastus kuuluu kaikille, se kuuluu juuri keskustelutoverillemme.
“Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä” (Joh. 3: 16). Jo antaessaan Poikansa kaikkien edestä, Jumala oli päättänyt, että Hän tahtoo kaikki pelastaa, ja ottaessaan päällensä sairautemme Hän oli päättänyt, että Hän tahtoo kaikki parantaa. Me vakuutamme, että tämä “yksikään” tarkoittaa kaikkia ja juuri nyt kysymyksessä olevaa ihmistä, juuri sinuakin. Näin meillä on ehdoton, aukoton pelastus, ja me saarramme siten epäilevät ihmiset.
Jos pelastusta etsivä ei heti rukouksen jälkeen tunne olevansa Jumalan lapsi, emme sano että hän ei ole pelastettu, vaan rohkaisemme häntä. Vakuutamme että tunne ei ole ensiarvoisen tärkeä, koska pelastumme uskon emmekä tunteen kautta. Ohjaamme etsivää Sanan tielle ja luottamaan siihen. Jos vielä seuraavissakaan kokouksissa etsivällä ei ole tunteita, vakuutamme että hän kyllä pääsee eteenpäin elämän tiellä, kun vain riippuu kiinni Jeesuksessa ja Hänen Sanassaan. Vakuutamme että kun hän on tullut Jeesuksen tykö, häntä ei heitetä ulos (Joh. 6:37). Uskon, ei tunteen, kautta ovat synnit anteeksi annetut, ja hänellä on jo nyt Sanan lupausten perusteella iankaikkinen elämä.
“Jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta” (Apt. 10:43). “Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen… sillä o n iankaikkinen elämä,… vaan on siirtynyt kuolemasta elämään” (Joh. 5:24). “Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen, tietääksenne, että teillä o n (nyt jo) iankaikkinen elämä” (1 Joh. 5:13). “Sentähden, jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaissa” (Matt. 10:32). — Näin minuakin uskoon tultuani rohkaistiin lähes kaksi kuukautta käymään eteenpäin ilman tunteita uskon tiellä Sanan lupausten perusteella.
Ajatelkaa mitä tapahtuisi, jos saarnaisimme, että Jeesus antaa yleensä syntejä anteeksi sekä pelastaa, mutta yksityisissä tapauksissa jättäisimme pienen aukon. Jos muuten ehjän ämpärin pohjassa on pieni reikä, valuu vesi siitä vähin erin pois. Jos pelastusopissamme olisi pieni aukko, niin sinne sielunvihollinen aina pistäisi epätoivoisen etsivän sielun. Miten kävisi, jos uskoisimme ja julistaisimme, että 99 % ihmisistä kyllä voi pelastua, mutta eräissä meille tuntemattomissa tapauksissa Herra ei ehkä pelasta tai viivyttelee pelastamistaan? Tuohon 1 % aukkoon vihollinen aina panisi etsivän sielun tai ainakin sanoisi, että joskus vasta myöhemmin …
Kristus kantoi Golgatalla kaikkien synnit; siksi hän tahtoo kaikki pelastaa, ei joskus myöhemmin, vaan juuri nyt, kun se vain uskossa omistetaan. Hän kantoi kaikkien sairaudet, siksi Hän tahtoo myös kaikki parantaa, ei joskus myöhemmin, vaan juuri nyt kun uskossa omistat sen.

Kommentoi

  Textile ohje

Päivän Sana

Ja Hän ajoi henget ulos sanalla, ja kaikki sairaat Hän paransi;

Kategoriat

Ulkoiset linkit

RSS Feeds

Etsi tästä sivustosta